Kureereja

 Luettu:

20. Kivi Aleksis: KIHLAUS

31 s. Otava 1944  (1866)

Erkki Tantun upeasti kuvittama "komedia 1.ssä näytöksessä". Herrojen Eeva ei suhtaudu suopeasti kraatari Aapeliin ja kihlautuminen menee mönkään. Kureerit vain kortteereja laittoivat.

21. Gallego Garcia Laura: HERÄÄMINEN §§

Idhunin kronikat II

362 s. Bazar 2011

Neliosaisen kronikan toisessa osassa taistellaan ja vitkutellaan, lemmitään siveästi ja lopuksi tapetaan yksi päähenkilöistä. Heränneekö tuo henkiin seuraavassa osassa. Nyt jo voi sanoa, että koko tetralogia olisi mahtunut hyvin yhteen osaan.

22. Ivalo Santeri: PIETARI SÄRKILAHTI §§½

452 s. Wsoy 1950 5. p (1913)

Uskonpuhdistus tulee Suomeen, Pietari Särkilahti on ihan intona oppia levittämässä. Vilahtaa jossain mutkassa joku Mikael Agricolakin.

*****************

Eräs Giorgio Silfer, huomattava italialainen kulttuuripersoona, käänsi Kihlauksen esperantoksi 1980-luvulla, ja kysyi minulta, mitä "kureerit" tarkoittaa. Ei ollut nettiä, joten soitin Kotukselle ja kysyin, Ei vastaaja tiennyt, mutta lupasi soittaa otettuaan asian selville. Soittikin, kuriiria kureeri vain tarkoittaa. Nykypäivänä on helppo netistä kurkistaa:

"Kureerit" viittaa todennäköisimmin Aleksis Kiven Kihlaus-näytelmässä ja sen lauluissa esiintyvään muotoon sanasta kuriiri (lähetti). 

Tunnetuin kohta, jossa sana esiintyy, on laulu: "Kosk' tulit kureerit, ja laittoit kortteerit, ja kysyit: onk's talossa olutta viel'". 

Avainasiat:

• Merkitys: Kuriirit (lähetit/viestinviejät).
• Konteksti: Vanhahtava tai murteellinen muoto, joka esiintyy Aleksis Kiven tuotannossa (esim. Kihlaus ja siihen liittyvät laulut).
• Kortteerit: Samassa yhteydessä käytetään sanaa kortteerit (korteri/majoitus). 

Kyseessä on siis vanhahtava sana kuriireille, ei suoranainen nykysuomen sana.

*************************

Vielä loppuvalitus. Elokuvien nimiä ei enää käännetä englannista. Taas yksi osoitus suomen kielen aliarvostuksesta. Hävetkööt.