Saarijärvi, kirkko ja kirpputorit

 Saarijärvellä kävimme katsomassa kirkonrakentamisen vaihetta. Viime kesänä tuhopoltettu temppeli on jo miltei valmis. Siisti tuntuu tulevan.

Kahvien (frisee) jälkeen kiersimme ne kirpputorit, jotka ovat auki vain lauantaisin.  Olimme saaliiseen tyytyväisiä.

Mökillä ihmettelemme, ettei vesillä enää suihki veneitä. Hyvä jos yhden päivässä näemme. No, emme ole siellä enää itsekään, vene pysyy nurin rannalla.

Ilma on hieno. Ensi viikolla matalapaineet tuovat vettä ja viileää ilmaa. 

MM. KUKKOSTA

 Vähemmän loisteliasta luettua:

50. Lauttamus Niilo: SAAPPAAT EDELLÄ §§

226 s. Gummerus 1981 5.p

Lääkintämiehistä jatkosodassa kertova teos ei kerro mitään uutta, mutta on sujuvaa tekstiä ja nostaa ansaitusti esille lääkintähenkilöstön merkityksen sodassa.

51. Christie Agatha: KUOLEMA ILMOITTAA LEHDESSÄ §§

339 s, Wsoy 1951 2.p (Eila Pajastie)

Marple-kertomus, jonka murha on liian monimutkainen ja sekä loppu- että alkuselvittelyt liian pitkät.

52. Sanders Lawrence: ETSIVÄ CONE §§

170 s. Gummerus 1989 (Hanna-Liisa Timonen)

Suppea kertomus pankkipetoksesta, joka ei ainakaan Suomessa toimisi. Päähenkilöt peuhaavat petihommissa joka välissä ja Cleo-kissa on muuten vain suloinen.

*******************

Iisalmessa oli hellettä. Kahvit torikahvilassa ja lounas Raatihuoneella, molemmat täyttivät paikkansa. Kirpputorilta löysin Jussi Kukkosen (1892 - 1955) teoksen UUDELLE TIELLE  vuodelta 1953. Olen Kukkosia paljon lukenut, ja paljon hän on kirjoittanut, mm. nuortenkirjan Atomipommiakin voimakkaampi, joka on saanut sijansa fantasiahyllyssä.

Kukkonen Jussi: ATOMIMIILUN SALAISUUS §§§

175 s. Karisto 1955

Tämä kirja pitäisi lähettää Arevalle. Jostain päin Lappia löytyy uraania. Pari poikaa kalastelee setänsä luona metsäkämpällä joen varrella. Sielläpä alkaa vilske käydä. Tietä rakennetaan, kaivos avataan ja atomivoimalaa aletaan pystyttää. Toki tuhmat vakoojat yrittävät urkkia salaisuuksia, mutta pitkän nenän saavat. Seuraavana kesänä atomivoimala on valmis ja alkaa tuottaa sähköä. Sujuvatekstinen kirja ei ole niitä luonnonsuojelun perusteoksia.

****************

Eihän tuo teos scifiä ole eikä fantasiaakaan, mutta olkoon mahdottomuusosastossa fantasiahyllyssä.

Perjantaina käyn otattamassa koepalan korvan alta, ja sen jälkeen hurautamme taas mökille.

Kevättä ja Talvelaa

 

Tämän kuukauden Varkaus-käynnillä kaikki sujui kaavan mukaan. Kirpputorikierrokset tuottivat viisi kirjaa – yhden sapon joka meillä on ennestään, pari Martti Talvelan elämään liittyvää teosta, yhden Harglan ja yhden Graftonin kirjaindekkarin. Nämä maksoivat yhteensä peräti 1,20 €.

Kun menimme Kaks´ Ruusua-ravintolaan lounaalle, omistaja tuli ovelle toivottamaan meidät kädestä pitäen tervetulleiksi Varkauteen. Paikassa on kelpo lounas jälkiruokineen kaikkineen.

Liityin ryhmään nimeltä Kirjallisuuden ystävät. Panin porukalle pienen yhteenvedon Atoroxeista. Näkyi tuo joitakin kiinnostaneen.

Lähteelle

 Veimme auton firmaan renkaittenvaihtoon. Lähdimme odottaessa kävelylenkille, mies soitti perään.  Kesärenkaat olivat sakkokuluneet. Ostimme firmalta uudet, vaihtoivat nastarenkaiden tilalle Continentalit.  Tänä aamuna satoi kymmenen senttiä lunta. Kävimme silti kaupassa emmekä suistuneet kadulta.

Tilasin Vilhelm Mobergin kirjan Morsianten lähde Kiannan Aitasta. Ei alkanut kirjaa kuulua, piti usuttaa. Nyt viikon päästä mies pisti postiin. Ei hyvä.

Halusimme vaihtelua Vana Tallinnalle, ostimme konjakkipullon. 

Konjakin nimi Apteekkari, kuulemma ranskalaista juomaa, joka perustuu kieltolain aikaiseen reseptiin. Siltä tuo maistui. Palaamme Vana Tallinnaan.

Luettu:

43. Stout Rex: ENNEN KESKIYÖTÄ §§

262 s. Wsoy 1988 2.p (Seppo Virtanen) Sapo 45

Tylsä kertomus tylsästä aiheesta, eikä Nerokaan tunnu olevan nimensä veroinen.

44. Pohl Frederik: SAPATTIVUOSI §

185 s. Book studio 1987 (Reijo Kalvas)

Tylsääkin tylsempi scifikertomus, jossa ei ole scifiä. 

*************** 

PÄÄSIÄISTÄ YM.

 Toinen pääsiäispäivä. Näin vanhoina olemme luopuneet ruokapaastosta, muutenkaan aika ei ole eronnut normaalielämästä. Hyvä niin. Toissapäivänä kävimme kävelemässä Toivalan tsasounalle ja eilen olimme katedraalissa seuraamassa ehtoopalveluksen.

Ja tänä päivänä nautimme kaksi senttilitraa Jägermaisteria jägermaister-laseista. Lasit on ostettu romukaupasta Tallinnassa kauan aikaa sitten.

Luettu;

36. Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 5 §§§½

281 s. SSKK 1975 (Kristiina Kivivuori)

Uusi koti ja kotiseutu kehittyvät kovalla työllä. Uusia ruotsalaisperheitä saapuu saman järven ympärille. Uskolla on suuri merkitys, ja kirkkoa aletaan rakentaa.

37. Utrio Kaari: SAIPPUAPRINSESSA §§§§

391 s. Tammi 2004

Myönnän häpeilemättä, että viihdyin tämän "hömppäkirjan" parissa. Ujo maalaistyttö Ulrika siirtyy isänsä kuoleman jälkeen 1930-luvulla pikkuaatelisten kelvottomien sukulaistensa pariin. Moukka Viktoria ja ylväs Maurits aikovat avioon. Lopussa sulo Ulrika ja rehti Maurits menevät avioon ja moukka Viktoria kelvottomine veljineen jää puille paljaille. Ähäkutti, siitäs saivat.

**************'

Utrio on päässyt siihen vaiheeseen, että kirjailijan nimi on isona ja romaanin nimi pienenä. Se vasta kunniakasta on.

MAASTAMUUTTO ETENEE

Luettu:

 

33. Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 3 §§§

268 s. SSKK 1975 (Kristiina Kivivuori)

Uudisasukkaat matkaavat New Yorkista Minnesotaan jokilaivoilla ja loppumatkan kävellen. Muutama rosvokin tavataan, mutta kiusallisimpia ovat itikat. Perillä Fina-Kajsan pojan komeaksi kehuma amerikankoti vaikuttaa siirtolaisista heinäladolta, mutta on siellä ainakin katto ja seinät.

34. Havaste Paula: KOTASAVUN MARJA §§§

359 s. Gummerus 2005 3.p

Aikuisten satu, ihmissusiteos, jonka pääpaino on saamelaisten elämässä ja fantasia tuntuu päälle liimatulta. Mutta leppoisa teos lukea.

35. Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 4 §§§

269 s. SSKK 1975 (Kristiina Kivivuori)

Karl Johan ja Kristiina Nilson asettuvat aloilleen ja elävät kituliaasti ensimmäisen vuotensa Amerikan Minnesotassa. Nälkäkin on, mutta toivo elää.

**************

Maassa ei ole lunta. Terveydenhoidolliset toimenpiteet viivästyttävät mökille lähtöä, mutta eiköhän ensi viikko tuo selvyyttä asiaan.

Kävimme ortodoksien kevätmyyjäisissä, ostimme karjalanpiirakoita ja pashaa.

Ja ihmetellään edelleen, miten vähällä järjellä maapallon maita hallitaan 

(Axel Oxenstierna).

TÄHTIPÖLYÄ

 

Kävimme Kuopion museolla katsomassa näyttelyn Stardust.  Amerikkalainen tuotos on ensimmäistä kertaa Euroopassa nähtävänä, ja lähtee Kuopiosta Euroopan kaupunkeja kiertämään.

Tämä, kuten edellinenkin museon näyttely, on suunnattu lapsille eikä antanut minulle mitään. Pitkästyin enkä viitsinyt kaikkia nappeja painella ja tuttuja kuvia kurkistella. Ala-asteelle juttu on sovelias, mikä opettaja sattuu asioista jotain tietämään ja saa luokan jonkinlaiseen kuriin (se opettaja, joka onneksi lähti juuri kun tulimme, ei asiaa hallinnut).

Näyttelyn nimen olisi voinut suomentaa. Tähtipöly. Siinä napakka nimi.

Miksi Tähtipöly?  Siksi, että alkurytinässä 13,8 miljardia vuotta sitten syntyi vain vetyä ja heliumia (ja ihan pikkuisen litiumia). Kaikki muut alkuaineet ovat syntyneet myöhemmin tähtien keskustoissa, joten ihminenkin koostuu kierrätysmateriaaleista.

Pyhiä ja vähemmän pyhiä

Kun haluaa seinälleen pyhimyskuvia, kannattaa ostaa kuva, jossa pyhiä on paljon. Kappalehinta jää pienemmäksi.  Korkeatasoinen painotuote, 7 euroa. Lähtöisin Retretin taidenäyttelystä, muistan olleeni sitä paikalla katsomassa kauan sitten (1996). 

************

Luin:

31. Ilmari Osmo: SIRIUKSEN LÄHETTILÄS §½

154 s. Wsoy 1958 NTK 112 

Kaksi parikymppistä pojankoltiaista seikkailee Venuksessa ja Maapallolla. Siriukselta saapuu metallipallo, paikallinen osaäly, joka auttaa nuorukaisia. Maassa syttyy kapina, koltiaiset painuvat paikalle ja älykuulansa avulla nujertavat kapinalliset. Suurin osa teoksesta on pahinta mahdollista sodankäyntiä. Lopuksi viimeisillä voimillaan kuula antaa nuorukaisille elämänohjeita, vaikkakin toteaa, ettei Maan asukkaille voi viisautta siirtää heidän alhaisen kehitysasteensa tähden. No, tuo on totta. 

32. Garcia Marguez Gabriel. CENT JAROJ DA SOLECO

411 s. Mondial 2013 3. p (esperantoksi Fernando de Diego)

Kirja on loistava, joten siihen en sen kummemmin puutu. de Diego käyttää äärimmilleen vietyä esperantoa, joten teosta ei ole helppo lukea, ellei hallitse kieltä liki täydellisesti. Minullekin kertomuksen läpiluku kävi voimille, vaikka suomeksi olen kirjan kolmeen kertaan lukenut.   

***********

Mökkikausi siintää silmiin, vaikka kummallakin on terveyshoidollisia käyntejä tiedossa. Jossain välissä hyrähtää pösö kohti Kannonkoskea, eikä silloin maailmanmeno pimpsata niin pahasti kuin yleensä. (Huom. siistitty virke)

 

Koskenlaskijan näköis(?)morsian

Iisalmella joimme kahvit kauppatorin kahviossa ja söimme lounaan Raatihuone-ravintolassa. Kirpputoreilta löytyi vain Väinö Katajan teos Koskenlaskijan morsian vuodelta 2000. Ensimmäinen painos ilmestyi 1914 ja tämä on kahdeksas. Kirja on kuvitettu Erkki Karun ohjaaman elokuvan (1922) otoksilla. Onneksi ei ole oikea ensipainos, koska entinen omistaja on saksineen soheltanut nimensä suotta pois.

Oli keväistä ajella Iisalmeen ja takaisin. Paluumatkalla haimme vielä Väisäsen Kotilihan myymälästä makkaroita.

MUUTETAAN MAASTA

 Varkaudessa kadut olivat liukkaat, kahvi hyvää ja lounas oivallinen. Kirpputorikierros tuotti muutaman kirjan, eli Mobergin Maastamuuttajat-sarjan. Toki tämä on kirjakerhoseitsikko, mutta lukeakseni minä tämän ostin. Vaimo hankki yhden musiikkilevyn ja yhden puseron. Matkaan olimme tyytyväiset.

Luettua:

23. Lumikero Kari: UUTISMIES §§§

412 s. Tammi 2019

Fiksusti, itseään liialti kehumatta, Lumikero kertoo elämästään, josta ei menoa ja meininkiä puutu. Hullu maailma ei miestä nujertanut, ja vaarallisen toimittajaelämän ainoa ruumiinvamma tuli Suomessa; mies liukastui lentokenttätaksia odottaessaan ja kaksi kylkiluuta murtui. Nikosiankeikka hoidettiin silti särkylääkkeillä.

24. Ivalo Santeri: KREIVIN AIKAAN §§½

342 S. Wsoy 1950 3.p

Esa sotii, saa aatelisarvon, menee toiseksi parhaan tarjokkaan kanssa naimisiin, lähtee taas turhiin sotiin, palaa raajarikkona ja eukkopa on siveänä odottanut. Karmalan tila saa kunnon isäntänsä pelloilleen, vaikka yksi kuikelo oli tällä välin kovin paikkaa havitellut.

Olin toki aikaisemmin Kreivin aikaan-kirjan lukenut:

Oranen Kaija: KREIVIN AIKAAN §§§

454 s. Teos 2017 YK

Ison vihan ajan tapahtumia kuvataan 1700-luvulta. Tarina pohjautuu samaan legendaan, josta Juhani Aho kirjoitti JUHA-teoksensa. Pitkälti pyöritään Kajaanin linnassa, kursiiviteksteissä kerrotaan Per Brahen toimista. Kaunis Kaija ehtii rymistellä monessa mukana ja lopuksi reessä Ruotsiin paettaessa jo kolmas mies saa koetella Kaijan kohdussa kasvavan lapsen potkuja. Viihdettä, mutta asiallista.

82/81

Vanhenimme. Olen nyt 82 ja vaimo 81, molemmat olemme syntyneet 4. helmikuuta. Juhlimme railakkaasti. 

 Riiga balsamia joimme kahvin ja täytekakun kera kaksi senttilitraa kumpikin. Pahaa oli. Ja ruoan kera nautimme nollaprosenttista olutta.  Koska emme täyttäneet täysiä vuosikymmeniä, emme hankkineet lahjoja itsellemme toisistamme puhumattakaan.