VANHA HÖPPÄNÄ TIINAAN TUTUSTUMASSA

Luettu:

114. Burroughs Edgar Rice: MARSIN JUMALAT §§½

226 s. Into 2012 (1912) (Seppo Ilmari)

Kätevällä kädenojennuskikalla John Carter siirtyy Marsiin, missä hänen vaimonsa Dejah Thoris on kiipelissä. Poikakin on syntynyt Johnin oleskella välissä Maassa ja erilaisia outoja julmeliineja pyörii Marsin "taivaassa", laaksossa, joka ei taivaalta vaikuta. Carter kavereineen pelastuu joka luvussa varmalta kuolemalta ja lopussa Dejah muka kuolee.

115. Polva Anni: TIINA

154 s. Karisto 1960 4.p

Tyttökirja, jonka päähenkilö on arvonsa tunteva kymmenvuotias neiti. Tietty normien kyseenalaistaminen somistaa tekstiä. Tiina ei ole poikatyttö vaan tyttötyttö.

116. Sipilä Jarkko: MURU §§

255 s. Crime Time 2011

Kaavamaista tarinaa on kevyt lukea. Tekstistä saattaa löytää hivenen ymmärrystä vammaisia ihmisiä kohtaan.

***************

Tulimme vaihteeksi kaupunkiin. Toissapäivänä kävimme Alajärvellä, seurakunnan kirpputorilta (auki keskiviikkoisin) ostin 6 kirjaa ja vaimo repun. Adeliinan isolta kirpputorilta ostimme kaksi kirjaa. 

KIRJAPÄIVÄKIRJOJA

WH-julkaisutoiminta on Boriksen kuoleman jälkeen jähmettynyt muutamaan kirjapäiväkirjaan vuodessa. No, edes nämä kaksi ilmestyvät. (Ja Wanhat herrat luonnon helmassa vähän aikaa sitten)

 

Kirjakalmisto löytyy kokonaan tältä sivustolta oikealta kohdasta Luettua 2024.  Sinne on korjattu kohde 129, Waltarin Antero ei enää palaa, missä Kyläpäisen kohdalla pitää lukea Kymäläinen.

KIRJAKALMISTO 2024

 

KIRJAKALMISTO 2024

WHH 397

WH, WL PEKKA PIETARI WIRTANEN

Omakuva, seison veneen keulassa komeasti.

      Vuosi, jolloin luin Volter Kilven romaanin Alastalon salissa

                                     *******************

1. Hyry Antti: MAAILMAN LAITA §§§§

101 s. Otava 1967

Perämerellä kuljetaan, myrsky sotkee suunnitelmat. Vesi valuu niskaan, saappaat vuotavat. Rauhallinen ihmiselo tuoksahtaa leivinuunilta ja saunalta. Hiljaista on, sisällä.

2. Terho Kaarina: MUUTTOLINTU §§§

284 s. W&G 1986

Salaperäinen kirjailija (Mertsi Mäkinen?) kirjoitti orjaksi otetun Sarran tarinan, tämä on toinen osa Uhripolun jälkeen. Utriomaiset teokset on sujuvasti kirjoitettu, ja mielenkiintoa pidetään suunnitelmallisesti yllä.

3. Lehtonen Joel: TARULINNA

167 s. Otava 2005 3.p (1906)

Lehtonen on sommitellut suomalaisten kansansatujen pohjalta uusia satuja. Osaa en ole aikaisemmin tavannutkaan, ja ne ovat kokoelman mielenkiintoisinta antia. Erkki Tantun kuvitus on muhevaa

4. Hyry Antti: ALAKOULU §§§

252 s. Otava 1973 (1965)

Hyrymäisen hitaasti, ehkä vielä tavallista tarkemmin, kouluasiat selvitetään. Teoksen keskiosissa oisi ehkä ollut tiivistämisen tarvetta. Sota käryää taustalla, mutta enkeli taivaan kaikuu väkevänä luokassa.

5. Meri Veijo: YHDEN YÖN TARINAT §§

158 s. Otava 1967

Sotilassairaalassa sotien jälkeen potilaat kertovat kaikenlaisia tarinoita. Eivätpä minua heidän viinanhuuruiset naisjuttunsa kiinnostaneet

6. Rendell Ruth: KERRO, KERRO KUVASTIN §§§

464 s. Gummerus 2007 2. p. (Marja Luoma)

Psykologinen dekkari, joka pyrkii olemaan samalla vakavasti otettava romaani. Muutama vinksahtanut henkilö elää elämäänsä osaamallaan tavalla. Vainaja tulee tasaiseen tahtiin ja loppuratkaisu lähentelee kauhua. Vähemmällä tekstimäärällä asia olisi tullut selväksi.

7. Koivukoski Tauno: PALUU ALKUUN §§§

239 s. Suomen Kirja 1946. Toinen lukukerta.

Myrkkypilvi tappaa maapallon ihmiset, eläimet jäävät eloon. Muutama henkilö Helsingissä pelastuu erikoisvalmisteisessa kellarikopissa. Tuhon jälkeen he kulkevat etelään, jossa ei kunnon pakkastalvea ole. Kun kaksi nuorta on enää elossa - Am ja Eeva – alkaa ilmassa olla lemmen virettä. Tästä alkanee uusi ihmiskunta syntyä. Vaan on sama ongelma kuin Raamatussakin – mistä ensin tuleville lapsille puolisot? Vilho Suutarin Punaisessa pilvessä vuodelta 1979 turvaudutaan vastaavassa tilanteessa sukurutsaan, tässä sentään lähistöllä kuljeskelee puoligorilla Kor, josta saattaa olla tulevaisuudessa jotain apua asiaan.

8. Lehti Raimo: TÄHTIÄ JA IHMISIÄ

360 s. Ursa 1996

Lehti ei ole tieteen popularisoija. Kuivan asiallisesti hän kuvaa astronomian saavutuksia ja ihmisiä tutkimuksen parissa.

9. Airola Väinö: KEKSIJÄN VOITTO §§½

223 s. Wsoy 1922

Suomalaismies Penttilä keksii kunnon kuivapariston ja maailma sähköautoistuu. Lisäksi mies kehittää langattoman puhelimen eli kännykän tukiasemineen. Lopussa Put.. ei kun Belyi alkaa ryppyillä Venäjällä ja Penttilä kehittää sähkölentokonelaivueen, joka tuhoaa Eurooppaan vyöryvät miehitysjoukot. Melko kekseliästä, kirjan kirjoittamisesta on yli 100 vuotta kulunut. Eikä sähköautoakkuongelmaa ole vieläkään täysin ratkaistu. Ikävänä sivujuonteena kirjoittaja tuntuu olleen juutalaisasiassa kansallissosialismiin kallellaan.

10. Ingman A. RIMPISUON USVAPATSAS §§§

179 s. Kirja 1915 Toinen lukukerta.

Tässäpä reipas kertomus varttuvalle nuorisolle. Kaksi noin 15-vuotiasta poikaa kiitää lumireellä halki erittäin laajan suon selvittääkseen, mistä ja miksi usvapatsas nousee. Löytyy lämmin lie tuliperäinen alue, jossa pojat viettävät vuoden päivät. Kultaa ja aarteita löytyy tuhottomasti, helmiä samoin. Enemmän poikia kiinnostavat jokapäiväiset asiat, rakentavat itselleen hirsimajan, metsästävät ja kalastavat, veneenkin tekevät ja karhun kanssa kisailevat. Vanhan lappalaisen ruumiin hautaavat, ja samalla saamelaiskirous laukeaa, mikäli sellaista olikaan. Pojat purjehtivat takaisin vanhan paapan luokse, jättävät aarteensa museoon ja myyvät irtokultansa rehellisille kultasepille. Muuttavat lopuksi paapan kanssa tähän uuteen ihmemaahan asumaan. Siinä mallia räppärinuorisolle.

11. ELLERY QUEENIN JÄNNITYSLUKEMISTO 1 §§

128 s. Gummerus 2000 (1962) (Pauli A. Kopperi)

Tyypillisiä amerikkalaisia kertomuksia, mukana yksi scifi. Parasta viimeinen lyhyt novelli, Dylan Thomasin ’Martha ja vanha nainen’, jolle toinen täplä.

12. Aarniaho V.: VENUS-TÄHDEN MUUKALAINEN §§§

222 s. Valistus 1947

Nyt siirrytään Venus-planeetalle sielunsiirron avulla. Venuksella elää ihmisen muotoinen rotu viidakko-olosuhteissa. On huuhoja ja on jättiläiskäärmeitä, ja onpa ihanainen impikin, Thela Mund. Insinööri Salo viettää muutaman kuukauden paikkaan tutustumassa, sitten sielunsiirto tuo hänet takaisin maahan. Tilalla pyörähti maassa venuslainen Moore, josta ei juurikaan kerrota.

13. Laitinen Jaakko: KUOLEMAN KELLARIT §§

211 s. Tammi 1983 2.lk

Neuvosto -Virossa Paldiskin atomivoimala räjähtää, saastepilvi tappaa turkulaiset ja rutkasti muitakin. Turkulainen lääkäri kirjoitti tämän varoittavan teoksen ydinvaarasta ja siitä, ettei väestönsuojelu ollut ajan tasalla. Samalla muistutetaan myös mahdollisesta ydinsodasta, joka tuhoaisi koko maapallon. Kirja on varmaan nyt ajankohtaisempi kuin kirjoitusaikana.

14. Ekman Kerstin: SUDEN JÄLKI §§§§

176 s. Tammi 2022 (Pirkko Talvio-Jaatinen) KK529

Vanha pariskunta, luopuminen ja susi. Ekman kertoo kaiken tarpeellisen ihmisen elämästä alle kahdellasadalla sivulla. Ehkä hyviäkin ihmisiä on.

15. Tambs Erling: HÄÄMATKALLA YLI VALTAMERIEN §§

250 s. Wsoy 1943 2.p. (Toivo T. Kaila)

Sininen nauha-sarjan teos, kansan suussa näitä sanottiin kompassi-kirjoiksi kannen kompassikuvan takia. Sininen nauha koristi irtokansia. Pariskunta matkustaa pienellä 12-metrisellä purjeveneellä Atlantin ja Tyynenmeren halki. Kahdestaan lähtivät, perillä heitä oli jo neljä. Kiviharjuun jäivät meidän tämän sarjan kirjamme, parisen kymmentä. Olen niistä useita lukenut, vähän itsekehulta nämä yleensä maistuvat kauheine myrskyineen ja täpärine pelastuksineen.

16. Dieckmann Maijaliisa: RAM LÖYTÄÄ SYNNYINSIJANSA §§

104 s. Wsoy 1994

Tässä Ram-sarjan osassa ei juuri mitään tapahdu. Orposisarukset pärjäävät kahdestaan kodassa talven yli ja seuraavana syksynä veneilevät vanhempiensa entiselle kotiseudulle selvittämään suvun salaisuutta. No ei ollut kumma salaisuus.

17. Valakivi L.: KARHUMIES TARSA §§

199 s. Karisto 1940 2.lk

Tarzan-kopio. Mies varttuu karhunpesässä ja saa karhumaisia ominaisuuksia. Suorittaa ihmeellisiä sankaritekoja ja kohoaa everstiksi. Ui ilmassa lentokoneen kiinni, kuten James Bond puoli vuosisataa myöhemmin eräässä elokuvassa. Kirjan loppu hajoaa, toki tarina jatkuu seuraavassa osassa.

18. Sillanpää F. E.: ELOKUU §§§

180 s. Otava 1941 2.p

Kanavanvartija Sundvall, ikuinen ylioppilas ja amatöörinäytelmäkirjailija, hoitaa virkaansa viinapiru kintuissaan. Ukkonen, konjakkipullo ja elämän tuska tappavat ukon kojuunsa, ja vaimo ja tytär jäävät sulkua kääntelemään. Vanha heilakin eväskonjakkeineen jouduttaa tahtomattaan lähtöä. Toivo Mäkelä (Kassilan elokuvassa) pyörii lukijan silmissä suorastaan lukemista häiritsevästi.

19. Valakivi L.: TARSA HYRSYLÄN MUTKASSA §§

269 s. Karisto 1940 2. LK

Tarsa usuttaa karhuarmeijan ryssiä vastaan. Kieroja suomalaisia maanpettureitakin rökitetään. Venäläisistä tietenkään ei ole mihinkään sotahommissa, Tarsa yksin tuhoaa yhden komppanian karhuystäviensä avustamana. Harmajan kartano paljastuu Tarsan isän kotipaikaksi, ja Tarsa ainoaksi perilliseksi. Varja-neitosen kanssa avioliittosuunnitelmat etenevät (Tarzan – Jane). Jatkoa seuraa kolmannessa osassa.

20. Mack Katie: KAIKEN LOPPU

223 s. Ursa 2021 (Tuukka Perhoniemi)

Laajahko teos maailmankaikkeuden kohtalosta sen synnystä tuhoon. Tiedot lisääntyvät vuosi vuodelta. Kolmiulotteisilla aivoillamme emme kuitenkaan voi käsittää useampiulotteista maailmaa. Ja pohjimmiltaan mitään ei ole oikeasti olemassa. Opuksen erilaisia lopputuhokuvia on scifissä käyttänyt hyväkseen ainakin Maarit Verronen ja monet ulkolaiset, Adamsista alkaen.

21. Toivola Ritva: PANSSARIMYYRÄ §½

186 s. Tammi 1991

Novellikokoelma, jonka muutamat kertomukset ovat fantasiaa, ja pari lähentelee scifiä. Jotkin lastenkirjat ovat myös aikuisten mieleen, tämä ei vanhusta heilauttanut. Toivolan Turmankukka vuodelta 1998 on vetävämpi.

22. Tapper Harri: UNHOLA §§§

141 s, Atena 2003

Vanhainkotia kuvaava teos on niin ilmeikästä kieltä, että sisältö on hukkua sanailottelun alle. Hauska luettava.

23. Valakivi L.: TARSAN KUUDES KOLONNA §§

242 s. Karisto 1941

Sota jatkuu. Tarsa sotii, puolustaa perintötilaansa Harmajaa. Sodassa tarsalaiset käyttävät outoja aseita joista en mitään tajunnut. Savurenkailla pudotetaan lentokoneita ja peileillä saadaan aikaan ihmeellisiä harhakuvia. Tarsa löytää sisarensa ja isänsä ja lopussa kadottaa vaimonsa, jonka paha ryssä vie pois lentokoneella. Vaan eipä hätää, kertomus jatkuu sarjan viimeisessä osassa.

24. Fossi Paavo: KERTOMUKSIA §§

145 s. Wsoy 1958

12 kertomusta, ensimmäiset mainioita mutta taso laskee tarina tarinalta. Mukana kelpo myllytonttukertomus, joka kelpuuttaisi teoksen fantasiahyllyyn. Mitään kauhistuttavaa en kirjasta löytänyt, tosin en ole alan asiantuntija.

25. ELLERY QUEENIN JÄNNITYSLUKEMISTO 2 §½

128 s. Gummerus 2000 (1962) (Pauli A. Kopperi)

11 umpiamerikkalaista jännityskertomusta. Tusinatavaraa.

26. Engholm Stellan: INFANOJ EN TORENTO 2 §§½

143 s. ESE 1939

Esperantoksi kirjoitettu kertomus ruotsalaisista nuorista, joita yhdistävät työläistausta, esperanton opiskelu ja nudismi. Teoksen ensimmäisessä osassa he olivat lapsia, infanoj, tässä toisessa osassa parempi sana olisi gejunuloj eli nuoret. Paljon ei tapahdu, mutta tunnelma on leppoisan rauhallinen.

27. Valakivi L.: TARSA JA PAKOLUOLAN SALAISUUS §§§

258 s. Karisto 1941

Nytpä ei sodita vaan tutkitaan luolaa, joka löytyi sarjan edellissä teoksessa. Kaikkia ihmettä löytyy tästä entisestä aarrelinnasta. Tarsan isä ilmestyy paikalle, tosin hän heti myös kuolee. Käy ilmi, että Tarsan äiti on elossa, vankina Kuolan niemimaalla. Siis sinne matkalle, Tarsa ja pari muuta. Tarsa ratsastaa valaalla, kulkee sukellusveneellä ja joutuu saamelaisten ihmemaahan. Mutta sieltäkin on lähdettävä, väkisin. Sarja loppuu kesken, puolisoa ei löydy eikä äitiäkään. Jos olisin nuorempi, kirjoittaisin teokseen viidennen osan sitomaan langat umpeen.

28. Hamari Paul: AAVEMORSIAN §§

176 s. IL-MO 1965

Toimittaja Paavo Fossin salanimellä julkaisema eräänlainen omakustanne. Joesta löytyy nainen, joka virkoaa eloon. Konstaapeli Kasken vaimo näkee unen, joka perusteella joesta löytyy vielä miehen ruumis ja yhtä jos toistakin asiaan liittyvää. Muistinsa menettänyt nainen rakastuu kartanon nuoreen isäntään ja apteekkari tarjoilee lääkekonjakkejaan. Kas, muisti neidolle palautuu, Kaskiskan unien perusteella ratkeaa murhajuttu ja nuoret saavat toisensa. Morsiankin luopuu mestaripianistin urastaan ja rupeaa mielellään maatilan emännäksi. Fantasiahyllyyn.

29. Jalkanen Mikko: ONNEKSI ANOPILLA MOPO ON

90. s MJ 2024

Mainioita limerikkejä, joissa on ajatus mukana. Kiitos vävymiehelle!

30. Lagerlöf Selma: LA RINGO DE LA GENERALO §§§

127 s. ESE 1938 (esp. Stellan Engholm)

Kauhistuttava kummitusjuttu, jossa kuollut kenraali haamuilee haudasta varastetun sormuksensa perään.

31. Tamminen Miikka: KESKIAJAN HIRVIÖT

260 s. Gaudeamus 2021

Tieteellinen selvitys kaikenlaisista epämuodostumista, sekä todellisista että kuvitelluista. Mistään henkihirviöistä ei puhuta. Koirankuololaiset, vampyyrit, jättiläiset, kentaurit ja muut vastaavat luojan luomat tai pirun penikat tulevat tutuiksi. Suotta kaipasin aaveita, kummituksia ja muita kotinurkkien hirviöitä mukaan.

32. Havaste Paula: LAPINMAAN NIILA §§

361 s. Gummerus 2005

Liian pitkä ja hajanainen kertomus Lapin pojasta, joka joutuu katekeetan apulaiseksi, elää sekalaista elämää eri kulttuurien välimaastossa, saa ja menettää vaimon ja lapsensa ja istahtaa pihlajan alle susi mielessään.

33. Sarkka Juuso: VIRTA PÄÄTTYY SUVANTOON §§

228 s. Karisto 1953

Kirjassa on kelpo juoni, jonka pilaa lapsellinen ylitunteellinen lässytys. Kuitenkin kertomuksen jaksoi lukea läpi.

34. Lehtolainen Leena: JÄLKIKAIKU §§§

394 s. Tammi 2020

Maria Kallio-poliisijuttu, jossa on kunnon juoni ja humaania pohjasävyä. Seksuaalista monimuotoisuutta on mukana moninkin tavoin ja muukalaisvihaa ei ymmärretä alkuunkaan. Tähän kuuluu tietenkin se, että rikolliset toimet tuomitaan, teki ne kuka tahansa. Mielipiteenmuokkaus on mukavan salavihkaista eikä tunnu tyrkyttämiseltä. Rikolliset saadaan kiinni ja homopoliisit vilkuttavat bride-kulkueessa.

35. Kari (Suomalainen): VANHENEMISEN TAITO §§§

168 s. Recallmed 1993 2.p

Puoliasiallista asiaa vanhenemisesta. Teksti on itseironista ja omaan aatemaailmaani soveliasta – tietenkin äärioikeistoaineisto pois lukien. Teksti synkkenee mitä pitemmälle lukeminen etenee. Runsas kuvitus ei ole aikaisemmin ilmestynyt muualla.

36. Talvio Maila: PIMEÄNPIRTIN HÄVITYS §§§

299 s. Wsoy 2021 (2001) 5.p

Hirvittävä melodraama. Patruuna raiskasi huushollerskan ja pisti naisen pois talosta, torpparin vaimoksi. Torpan väkeä kohtelevat kaltoin niin kartanolaiset kuin seurakunnan virkaherrat. Pimeänpirtti hävitetään, raiskauksesta alkunsa saanut pikku Hanni joutuu mierolle ja kurtisaanivirkaan kaupungin hotelli-ilotaloon. Mutta Hannin vaari tulee pelastamaan lapsenlapsensa synnin alhosta. Vastahiottu puukko heilahtaa, herran siunauksin heittää tyttö henkensä ja liitää Herran rauhaan.

LeGuin Ursula: MAAMEREN TARINAT 1-3

623 s. Wsoy 2003 3.p (Kristina Rikman)

37. MAAMEREN VELHO §§§

6. p. (engl. 1968, suom. 1976)

Tuleva Maameren velho taistelee pahuuden varjoa vastaan, ja voittaa.

38. ATUANIN HOLVIHAUDAT §§§§

6. p. (engl. 1971, suom. 1977)

Velho joutuu vaikeuksiin holvihaudoissa, mutta onnistuu löytämään taikarenkaan puoliskon.

39. KAUKAISIN RANTA §§§½

6. p. (engl. 1972, suom. 1977)

Prinssi Arrenin kera velho purjehtii Kaukaisimmalle rannalle vapauttamaan taikuuden.

- Maameren tarinat on fantasiakirjallisuuden perusteoksia. Trilogian päättävä neljäs osa ilmestyi vasta 1990 (1992). Teoksen innoittamia fantasiakertomuksia on myöhemmin pilvin pimein ilmestynyt.

40. Lehtolainen Leena: ENSIMMÄINEN MURHANI §§½

251 s. Tammi 1997 3. p

Opiskelijakuoron huvilaillanvietossa tapahtuu murha, ja opiskeleva ylikonstaapeli Maria Kallio selvittää rikoksen. Kirves heiluu, pontikkaa juodaan, huumeita jossain taustalla veneillä kuljetetaan. Lopuksi Maria nukahtaa Antin ja Einsteinin väliin, ja toki tiedämme, että pariskunta siitä myöhemmin kehkeytyy.

41. Arhippa Pirkko: JO KATKEE MAALINAUHA §§

231 s. Mäkelä 1985

Murhakertomus 1980-luvulta, jolloin homous ei enää ollut rikos eikä sairaus (lain ja kunnon ihmisten kannalta), mutta vielä kylläkin hirvittävä häpeä.

42. Haahtela Sampo: LAIVA SEISOO SUMUSSA §§

132 s. Gummerus 1950

Ruotsinlaiva seisoo aikansa sumussa ja runoilija kertoo tarinan. Siinä taidemaalari ja merenneito rakastuvat, ihmissusikin pilkahtaa. Pieni merenneito saa kivuliaat jalat ja viettää yöt meressä, päivät maalarin puolisona. Tässä tarinassa merenneito Oihonna muuttuu lopuksi kokonaan ihmiseksi ja lokki kiitää pitkin taivaan sineä. Kehyskertomus on tarpeeton, mutta fantasiahyllyyn tämä teos kuuluu.

43. Hakkarainen Milka: HIIDENJUMI §§½

310 s. Myllylahti 2023

Kielellisesti verraton teos alkaa synkeän lupaavasti. Valitettavasti tunnelma latistuu, mitä pitemmälle päästään, ja loppuratkaisu on kauniisti sanoen typerä. Juoniainekset toisin sekoittaen olisi päädytty parempaan tulokseen. Odotin lisää fantastisempaa menoa, joten pettymys lie henkilökohtaista ja oma syy.

44. Karilas Tauno: MAAPALLO VAARASSA §½
135 s. Valistus 2. täydennetty painos 1958
Toisen maailmansodan jälkeen Bikinin atolleilla kokeillaan vetypommia. Sinnepä purjehtivat myös nuoret aarteenetsijät, ja löytävät aarteen lisäksi salakavalia roistoja, jotka pyrkivät saamaan haltuunsa tuhoaseen. Sukellusveneilläkin ajellaan - joka poikahan sellaista osaa kuljettaa - ja lopuksi pamahtaa komeasti. Roistojen saari tuhotaan ja siunattu rauha maapallolla alkaa. Teoksen ensimmäinen painos löytyy myös minun hyllystäni, nimellä Atomipommi räjähtää. Tässä uudessa painoksessa räjähtää vetypommi. Joitain epätarkkuuksia on tekstissä muutettu ja lisäksi tämän on kuvittanut Sauli Rantamäki.

45. Guareschi Giovanni: ISÄ CAMILLO JA HÄNEN LAUMANSA §§§

330 s. Wsoy 1953 2.p (Helka Hiisku)

Yhtä humaani kuin muutkin tekijän Camillo-kirjat. Jeesus seinällään antaa isälle ohjeita, moittii ja kannustaa. Pepponen itäusko on kovin huteralla pohjalla ja kaveruus Camillon kanssa lämmittää mieltä. No, puolueellista teksti tietenkin on. Hyvä näin.

46. Karvinen Maire: ISIELL §§½

399 s. Aquarian 1996

Atlantis-mantereella elämä soljuu luonnikkaasti. Isiel syntyy erään valtion ylimyssukuun ja omaa henkisiä lahjoja. Hän avioituu kunnollisen naapurivaltion kuninkaan kanssa ja saa pojan. Paha kansa kuitenkin vähitellen valtaa mantereella alaa ja jumalat unohtuvat. Niinpä koko Atlantis vajoaa mereen. Tavanomaista fantasiamaailmaa tässä kuvataan, mutta pohjalla vaanii astraalinen vire.

47. Piippo Jonne: ATOMIPOMMIAKIN VOIMAKKAAMPI §

145 s. Kirjokansi 1947

Opettaja Piippo kirjoitti 9 kirjaa, tämä on suunnattu lapsille. Mauri-poika kehittää pommin, joka nykyvalossa toimii kuin ainetta ja antiainetta yhteen saattamalla. Roistot tapetaan jäljettömiin. Tokko Piippo antiaineesta kuitenkaan mitään tiesi. Lisäksi unesta on kysymys, olkoon silti teos fantasiahyllyssä.

48. Vaalisto Heidi (toim.): KONEVITSAN ANTTI

128 s. Valamo 1985

Antti, eli Andrei Petschkoff, syntyi 1915 Uudenkirkon pitäjässä.1931 Antti lähti munkiksi Konevitsan luostariin. Kun Karjala ja sen myötä Konevitsa jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle, konevitsalaiset muuttivat Keiteleelle ja sieltä luostaritoiminnan loputtua muutamat vielä Heinävedelle Valamon luostariin. Antti toimi erilaisissa aputöissä luostareissa miltei koko elämänsä ajan. Vaalisto kirjoitti teoksen Antin kerronnan pohjalta.

49. Manninen K. & Raivio J.: MURHA MONREPOOSSA §§½

253 s. Otava 1993

Viipurissa 1871 yo. Calonius ja itsellinen opettajaneiti (ei enää ihan nuori) Ehrström ratkovat petos- ja murhaongelmaa, johon liittyy aatelisia ja teatteriseurue. Toki hommat hoituvat ja kepeästi virtaa vesi Viipurinlahdella.

50. Gads Tomas: LUOPIOT §§½

316 s. Bazar 2020

Satu Roos ja Kaisa Nummela kirjoittavat Iisalmessa ryhmä Halme-sarjaa. Yhdellä poliisiryhmän jäsenellä on vanhaa taustaa Petroskoissa, ja langat kiertyvät hänen ympärillään kohti ikävää ratkaisua. Poliisit tutkivat ja toimivat ja venäläispomojen juonet osittain epäonnistuvat. Sosiaalipsykologitaustaiset kirjoittajat sekoittavat tekstiin liikaa sosiaalipsykologiaa.

51. Pennanen Eila: PASIANSSI §§½

185 s. Wsoy 1957

Yhdeksän novellia, joista niminovelli on ehdottomasti huonoin. Siinä vanhempi nainen juttelee keittiössä koiralleen ja sortuu taas ryyppäämään päänsä täyteen. Hienoin taas novelli Kauan sitten, jossa nainen etsii äitinsä, joka aikanaan hylkäsi perheensä ja lähti toisen miehen mukaan.

52. Ohlsson Kristina: TUHATKAUNOT §§½

400 s. Schildts 2011 (Outi Menna)

Mielenkiintoisesti kehitelty kertomus, ikävä vain, että loppu meni niin sekaiseksi että minun keskittymiskykyni lopahti. Vanha mikä vanha. Mutta pakolaisia kätkettiin, laitonta siirtolaisuutta hommattiin, muutama murha tehtiin ja ulkomaillakin käytiin.

53. Jansson Anna: OUTOJA LINTUJA §§§

335 s. Gummerus 2007 (2006) 2.p (Jaana Nikula)

Kiinasta lähtöisin oleva muuntunut lintuinfluenssavirus leviää Gotlantiin. Ihmisiä kuolee ja paniikki nousee. Selviää, että virus on tahallisesti levytetty, jotta viruslääkettä saadaan kaupaksi. Rokotukset alkavat, saadaan selville, että rokotteen myötä leviteään ihmisiin mikrosiruja. No, koronavirus lähti liikkeelle Kiinasta vuonna 2019, joten scifiä tämä on. Tästä teoksestako levisi mikrosirukohu tiettyyn osaan ihmiskuntaa?

54. Hooper Dan: KAIKEN ALKU

220 s. Ursa 2020 (Tuukka Perhoniemi)

Tieto maailmankaikkeuden syntyhetkistä lisääntyy koko ajan. Olen muutaman vanhemman asiaa käsittelevän teoksen lukenut, tässä on tiedon tila neljä vuotta sitten. En tiedä, onko asiaan saatu tämän jälkeen paljonkin lisäselvitystä. Melko iso osa teosta käsittelee pimeää ainetta/energiaa, joka on Hooperin ominta alaa. Inflaatioteoria on toinen keskeinen asia. Ja se, että 95 prosenttia maailman aine/energiasta on täydellisen tietämättömissä. Eikä sitäkään tiedetä, miksi ylipäätään jotain on olemassa.

55. Lang Maria: TANSKALAINEN KAKSOISVUODE §§

208 s. UKK 1976 (Inkeri Pitkänen)

Oopperalaulaja Camilla Martinin ja komisario Christer Wijkin suhde rakoilee. Camilla yrittää potkia aisan yli, mutta uusi kaveri on renttu ja pannaan vankilaan. Jonkun vainajan vieressäkin rouva sattui yöpymään ja huumekauppa kukoistaa. Rutiini-Langia.

56. Nevalainen Petri: TAUNO PALO

300 s. Gummerus 2011 3.p

Tauno Palon elämäkerta, melkoisen asiallinen selvitys miehen töistä ja muusta meiningistä. Osasi näytellä ja oli tökerö elämässään.

57. Sjöwall & Wahlöö: ROSEANNA §§§

280 s. Karisto 1969 (Kari Jalonen)

Murhattu nainen löytyy kanavasta. Beck porukoineen tutkii kanavalaivamatkustajien ottamia valokuvia. Syyllinen löytyy ja tarttuu asetettuun ansaan. Sopiva selkokertomus ilman hyytäviä revityksiä.

58. Paasilinna Arto: ONNELLINEN MIES §½

185 s. SSKK 1977

Jaatinen saapuu paikalle, riitaantuu kunnan johtomiesten kanssa ja suivaantuu. Hän puolikierosti hivuttautuu mukaan kaikkeen mahdolliseen ja aikaa myöten syrjäyttää niin papit, poliisit kuin kunnan johdonkin. Mies perustaa suuren betonitehtaan, rakennuttaa rautatien ja pitää kahta naista puolisoinaan. Naisista asia on hyvä näin. Jaatinen tuumaa olevansa onnellinen mies. No, paremminkin paska ukko vaikkakin osittain hyvällä asialla.

59. Sariola Mauri: SUSIKOSKEN PALAPELI §½

160 s. Viihdeviikarit 1965

Kaksi suunnilleen yhtä pitkää novellia. Takakannessa kerrotaan, että ”lisänä novelli Kutsuvieraana Kuolema”. Viimeisessä ei ole Susikoski mukana – ellei hän ole naamioitunut Pentti Virmolaksi, joka on oikealta nimeltä mainitsemattoman ylikomisario. Tuo Virmola-juttu vasta typerä onkin.

60. Seret Hanneliina: SUHTEELLISIA ILOJA §§

224 s. Otava 1993

Kolme pienoisromaania, kielellisesti taiten kirjoitettua pehmopornoa. Kirjasampon mukaan salanimen takana velmuilee Olli Jalonen.

61. Burroughs Edgar Rice: TARZAN JA KULTALEIJONA §§

263 s. Karisto 1944 5.p (Valfrid Hedman)

Väkivaltainen, rasistinen ja sovinistinen teos, kuten kaikki Tarzanit. Oparin kullasta kinastellaan ja lopulta Tarzan peittoaa pahikset ja kantaa kullat kellariinsa.

62. Sjöwall Maj & Wahlöö Per: MIES JOKA HÄVISI SAVUNA ILMAAN §§½

224 s. Karisto 1999 (Kari Jalonen / tark. Susanna Paarma) 3.p

Hävisi mies, ja savuna nousi ilmaan. Beck pyöri Unkarissa, eikä siellä vielä ollut Orbania rasituksena. No, tuhaan pyöri. Huumehommat olivat käynnissä ja kaljakaverit tappelivat.

63. Tolonen Kosti: KOLMAS MAAILMANSOTA – ja ikuinen rauha §

109 s. Alea-kirja 1988

Poliittinen ivatulevaisuuskuvitelma. Ei näin käynyt, jälkikäteen arvioiden. Kävi vielä pahemmin. Tosin maailmansota ei ole vielä alkanut. Parasta kirjassa jokaisen luvun alussa oleva sitaatti malliin ”Helvetti on tyhjä ja kaikki perkeleet ovat täällä.. Shakespeare.”

64. Lang Maria: PARAS MURHA PALKITAAN §§½

202 s. UKK 1981 (Inkeri Pitkänen)

Onneksi alussa oli henkilöluettelo, saatoin katsoa, kuka se murhaaja oli. Tyypillisessä Lang-dekkarissa kaikki sujui kaavan mukaan. Juontakin löytyi ihan kekseliäästi ja renttupoika taisi porhaltaa rikkaana maailmalle.

65. Daudet Alphonse: TARTARIN EL TARASKONO §

192 s. Heroldo 1955 (esp. Jean Delor)

Eräänlainen veijariromaani ranskalaismiehestä, joka lähtee Afrikkaan ampumaan leijonia. Typerys on mies ja kirja samoin typerä. Tämä on käännetty suomeksi 1900. Miksi lie? Eikä olisi tarvinnut esperantoksikaan kääntää.

66. Holopainen Anu: KRISTALLIEN VALTAKUNTA §§½

269 s. Karisto 1996

Esikoisteos, josta alkoi tuottelias ura. Atlantis uppoaa ja kristalleissa on voimaa. Sonja räpiköi Sargassomeressä ja onneksi paikalle sattui Kristofer Kolumbus Santa Mariallaan. Niinpä kertomus jatkuu Noitien hovissa.

67. Rintala Paavo: MUMMONI JA MANNERHEIM §§§§

409 s. Otava 1960

Mummo Eeva Maria Kustaava ja tuleva marsalkka Carl Gustav Emil elävät samaan maailmanaikaan. Kummallakin on oma elinpiirinsä ja elämäntapansa. Ylimyselämä vertautuu maalaiselämään ja oma myötätuntoni, ehkä myös kirjailijan, on Eevan puolella. Kirjan loistavan elämänohjeen antaa kappalainen Eevan puolison Vihtorin hautajaisissa sivulla 350: Elämään ei saa suhtautua koppavasti.

68. Hotakainen Markus: MUSTAT AUKOT

202 s. Otava 2021

Kolme vuotta vanha tieto on musta-aukkoasioissa ehkä vanhentunutta. Mukavasti Markus kirjoittaa ja lopun arvelut scifitotuuksista olivat nasevia.

69. Irving John: LESKI VUODEN VERRAN §§

526 s. SSKK 1999 (Kristiina Rikman)

Irvingin karhu- ja painikirjat ovat lempikirjojani. Tämä teos on kolmeosainen. Kaksi ensimmäistä menettelivät, kolmannen kahlaus kävi voimille. Joko minä tai John on tullut vanhaksi. Epäilen minua.

70. Skiftesvik Joni: LUOTSIN TARINA §§§

268 s. Wsoy 1994

Viime vuosisadan alkupuolella, sisällissodan ja kieltolain aikoihin, muutama luotsi luotsaa lounaissaaristossa monenmoisia purtiloita, myös pirtulaivoja. Perheongelmia, viinanjuontia ja tappeluita riittää ja mieli tekee Rapakon taakse.

71. Rintala Paavo: MUMMONI JA MARSALKKA §§§§

364 s. Otava 1961

Eletään sisällissodan ja talvisodan välistä aikaa. Mannerheim siirtyilee Venäjän armeijasta Suomen marsalkaksi. Mummo jää eläkemuoriksi ja elämä muuttuu hellahuoneesta parihuoneiksi ihan vesijohtoineen kaikkineen. Ja Mainilassa lipsahtaa pari venäläistä kranaattia muka vahingossa Suomen puolelle. Jopa sota rysähtää silmille.

72. Christie Agatha: MURHA MAALAISKYLÄSSÄ §§§

318 s. Wsoy 2007 (1930) 7. p (Eila Pennanen) Sapo 8

Ensimmäinen Marple-tarina. Jane kurkkii ruusuaitansa takaa ja selvittää tutkijoille, kuka ja miksi on syyllinen.

73. Dexter Colin: KADONNEELLA OLI YLLÄÄN §§§

296 s. Otava 2002 2.p (Ilkka Terho)

Yksi pykälä olisi tullut lisää, jos lopussa olisin tiennyt murhaajan ja muutenkin tajunnut mistä oli kyse. No, yksi tytär katosi, pari miestä murhattiin ja Morse oli etupäässä väärillä jäljillä. Kirjallisesti teksti on mainiota.

74. Christie Agatha: POIROTIN VARHAISET JUTUT §§½

256 s. Wsoy 1994 (1924) 2.p (Kääntäjäkurssi) Sapo 263

Niin lyhyitä tarinoita, ettei jännitettä synny. Mutta ei lukeminen kiusallista ollut.

75. Rintala Paavo: MUMMON JA MARSKIN TARINAT §§½

384 s. Otava 1962 2.p

Mummo-sarjan minulle tylsin osa. Liikaa pysytään Mannerheimin tylsässä elämässä ja liian vähän kerrotan Mummon ja hänen lähipiirinsä kiintoisista toimista. Rintalan oma mummo lienee ollut mallina, varmuutta asiaan en onnistunut löytämään.

76. Laakso K. Oso: TAIVASMATKAAJA §

234 s. Intensive ltd 1993

Sielut lentelevät, jumalat vaeltelevat. Avaruusolennot, Andromedat ja Siriukset vilahtelevat. Ja Maahan lie muuttamassa vieraita sieluja. Ehkä joillekin asiatekstiä, minulle scifi-huuhaata.

77. Laukko Esko (Sariola Mauri): TOHTORI VIITASEN TAPAUS §§½

270 s. W&G 1966

Ihmiskuvauksen taitoa Sariolalla ei ole, mutta juonen laadinta sujuu. Komea hammaslääkäri Viitanen on mitätön mies, sovinisti, huoripukki ja murhaaja, mutta vanhojen rahojen keräilijä Rahikka solmii lankoja yhteen ja pelastaa lemmittynsä, joka oli tohtorin noin kolmas vaimo.

78. Terho Kaarina: UHRIPOLKU §§½

307 s. Johanna 1986

Suomalaissyntyinen viikinki Ararikko vie anglityttö Sarran sotasaaliina Suomeen. Savusaunaan lisäillään puita kesken kylvyn ja Sarraa muka kohdellaan milloin orjana, milloin liki arvohenkilönä. Epälooginen kertomus on taiten kirjoitettu, vaikka kirjoittajasta ei taida mitään varmuutta olla. Yhtä Mertsiä epäillään tekijäksi.

79. Utrio Kaari: ISABELLA §§§½

442 s. Tammi 1988

Isabella, suomalainen ylimysneito, elää 1300-luvulla vaiherikkaan elämän ja lankeaa lopuksi ritari Niklasin syliin. Utrio on tarkkaan suunnitellut teoksesta viihdyttävän. Mitäpä vikaa siinä on, minä, vanha ukko, viihdyin.

80. Kalma Lauri: MAAPALLON YMPÄRI LENTOKONEELLA §§½

224 s. Karisto 1920

Kolme miestä ja yksi naissalamatkustaja lentävät Suomi-lentokoneella Maapallon ympäri. Komea on kone, siinä on mm. avoyläkansi ja monta huonetta. Kateelliset muunmaalaiset yrittävät estää matkan onnistumisen. Tavataan mm. 1500-luvulta asti eristyksessä ollut maailma, muutama ihmissyöjä ja tappeluja jos jonkinlaisia. Kiertomatka onnistuu. (Välillä Kalma sortuu selvittämään omaa maailmankuvaansa, joka ei ole valoisa.) Valitettavasti kirjailijan rohkeus loppuu viimeisellä sivulla ja hän vihjaa, ettei matka muka tapahtunut. Silti fantasiakaappikamaa.

81. Ilmari Osmo: PLANEETTA LOGOS §§

158 s. Wsoy 1959 NTK122 

Kapteeni Martti Jyry haaksirikkoutuu Logos-planeetalle. Paikalla on 40000 vuotta vallinnut rasistinen järjestelmä, vähemmistö orjuuttaa enemmistöä ja johdossa on 12 viisasta. Marttipa lopettaa orjuuden, lakkauttaa rasismin ja palauttaa demokratian. Siinä monille maille maapallolla mallia. No, ajatushan on hyvä.

82. Boulle Pierre: APINOIDEN PLANEETTA §§§

220 s. Like 2001 (1963) (Outi Nyytäjä)

Klassikkoteos, jonka luin ensimmäisen kerran. Elokuvan olen nähnyt. Betelgeusea kiertävällä planeetalla evoluutio on edennyt toisin kuin Maapallolla, apinat ovat fiksuja ja ihmiset vaistonvaraista massaa. No, missään nimessä evoluutio ei voisi tuottaa 800 valovuoden päässä samanlaisia eliöitä kuin Maassa. Kun lisäksi sikäläinen ihminen ja täkäläinen ihminen saavat yhteisen lapsen, voi logiikan unohtaa. Mutta sujuvaa on kerronta.

83. Panteleimon, metropoliitta: MURHA KIRKONKYLÄSSÄ §§

214 s. Myllylahti 2011

Leppoisa dekkari, jossa poliisinrouva Ellen oikeitten viranomaisten nenän edessä ratkaisee murhan. Eikä hän toki ota siitä kunniaa itselleen.

84. Lehtolainen Leena: HARMIN PAIKKA §§§

244 s. Tammi 12.p

Naisasiapoliisiasianajaja Maria Kallio ratkaisee murharikoksen viranomaisten toiminnasta huolimatta. Leppoisan kevyttä ajanvietettä.

85. Ranta Rekku: YDINLUU

50 s. Megadodo 3666 (1990)

Leena Peltonen, Johanna Sinisalo, Juhani Hinkkanen ja Tapani Ronni värkkäsivät osittain tosissaan mainion muistelukirjoituksen vuodelta 3999. vuodesta 1990. Koiramainen tridogia suhtautunee leppeän ironisesti muinaismuisteloihin ja aikalaisarviointeihin. Kokoaan suurempi teos.

86. Holopainen Anu: SINISILMÄ §§§

285 s. Karisto 2001

Luin, vaikka on väärältä vuosisadalta. Edelliset osat olen myös lukenut, ne ovat mukana Luettu fantasia-osiossa. Eräänlainen ihmissusi seikkailee velhomaailmassa, pyörähtää myös Kuolleitten luona ja kipuilee demonien porukoissa. Taiten kirjoitettua mielikuvituskamaa.

87. Nummelin Juri: VAIKEA LAJI

348 s. Helmivyö 2024

Itseironinen itsekehuteos, jota oli erittäin mukava lukea. Yliahkera touhottaja on saanut kaikenlaista (ainakin omasta mielestään mukavaa) aikaiseksi. Kumarran kunnioittaen, kiitän.

88. Karmanne Knut: PIMEITÄ POLKUJA §§½

151 s. Otava 1929

Nuorena (49 v) kuolleen sanomalehtimiehen ainoassa teoksessa kauhuelementeillä on vahva osuus. Kerronta on yllättävänkin tasokasta ja paikka fantasiahyllyssä ansaittu.

89. Kaila Tiina: AURINGONLASKUN TORNI §§

160 s. Otava 1946

Keijuja, maahisia ja noita Miraopeia tornissaan. Valo voittaa pimeyden pikku keijujen avulla, ja maahiset luikkivat koloihinsa. Mutta teoksesta puuttuu sadun maku.

90. Launiainen Petri: VÄRÄHTELEVÄ MAAILMA

344 s. Gaudeamus 2019 (Tekijän oma käännös englannista.)

Otin kirjan vaihtohyllystä silmäilläkseni sitä hieman. Vaan pitikin lukea koko sujuvasti kirjoitettu teos sanasta sanaan loppuun asti. Paljon sain tietoa kaikenlaisesta säteilystä, etenkin viestinnän alalla.

91. Koivukari Tapio: POLTETUN MIEHEN TYTÄR §§§

282 s. Wsoy (Johnny Kniga) 2018

Taikauskoa ja noitavainoa. Islantiin sijoitettu yleismaailmallinen historiallinen ajaton teos ihmisen typeryydestä.

92. Järvinen Matti (Toim.) TULEVAISUUDEN IHMINEN

165 s. Nysalor 2023

Suomalaisia tulevaisuuskertomuksia, joissa liian usein herätään lopuksi unesta. Työnnän fantasiahyllyyn, koska kaikki tekstit on kirjoitettu yli sata vuotta sitten ja julkaistu aikanaan vain lehdissä tai pienkustanteina.

93. Lehtolainen Leena: RAUTAKOLMIO §§½

352 s. Tammi 2013

Kallion muu perhe on pitkällä purjehduksella ja Maria ratkoo murhia ja henk. koht. ongelmiaan. Roistopoliisi napataan, vanha heila häipyy venhollaan ja Antti ja lapset saapuvat myötätuulen siivin Eteläsatamaan. Sujuvan teoksen lopun rikosratkaisu tökkii kankeuttaan.

94. Christie Agatha: KUOLEMA LÄHETTÄÄ VIESTIN §½

263 s. Wsoy 1981 (Anu Niroma)

Sujuvasti kirjoitettu teos sarjojen ulkopuolelta. Valitettavasti ratkaisu tökkii ja hiihtosaappaat savupiipussa ovat viimeinen pisara. Ilmankos teos käännettiin vasta yli viisikymmentä vuotta alkuteoksen julkaisun jälkeen.

95. Sjöwall & Wahlöö: MIES PARVEKKEELLA §§

265 s. Karisto 1999 4.p (Margit Salmenoja)

En lue mielelläni teoksia, joissa rikokset kohdistuvat lapsiin. Wallanderin takia kahlasin läpi kirjan, jossa rikollinenkin on säälittävä.

96.Nenonen Kari: IKUINEN VALTAKUNTA / NIIN MUSTA KUIN MULTA WH

197 s. Helmivyö 2024

Kaksi aiemmin (1983, 1984) nimettöminä julkaistua kauhukertomusta, lisänä kaksi ennen muualla julkaistua novellia. Wanhan herran taattua laatua.

97. Lem Stanislav: EEDEN §§

283 s. Kirjayhtymä 1984

Maan asukkaat haaksirikkoutuvat planeetalle, jossa vilisee kaksiloita. Harvinaisen tylsä scifi-kirja, jossa ei ole satiiria eikä juonta.

98. Tabet Sirpa: ÄIDIN TYTTÖ §½

320 s. Otava 1998

Olen pitänyt monista Tabetin kirjoista. Mutta tämä on tökerösti kirjoitettu, juoni on mitätön ja henkilöt yhdentekeviä.

99. Hiidensalo Venla: KARHUNPESÄ §§§½

478 s. Otava 2014

Matalena etsii juuriaan viime vuosisadalta sekä todellisen että kuvitteellisen karhunpesän sisältä. Hahmot elävät, sodat tuhoavat ja ihmiset ovat piruja toisilleen. Mainion teoksen rytmin sotkevat muutamat mukasyvälliset keskustelut. Ja Olgan kengät haudataan lopuksi kuusen juurakon alle.

100. Larin-Kyösti: PAHOLAISEN SOITTO

261 s. Helmivyö 2023

Alaotsikko Ja muita fantastisia novelleja, ei aivan pidä paikkaansa, koska suuri osa on paremmin satuja tai muita tarinoita. Riemukkain on juuri Paholaisen soitto. Lähes kaikki oikea fantasia sisältyy myös kokoomateokseen Unta ja elämää vuodelta 1948, joka on fantasiahyllyssäni.

101. Chown Marcus: PÄÄTTYMÄTTÖMÄT PÄIVÄT KUOLLEENA

307 s. Ursa 2008 (Tuukka Perhoniemi)

Jos olisi tieteiskirjoittamisopisto olemassa, tämä sopisi tentittäväksi kurssikirjaksi. Vaikka Higgsin bosonia ei ollut vielä kirjoitusaikana löydetty, tieteellinen teos vastaa liki kaikkiin kysymyksiin maailmasta, olemisestä ja jopa uskonnosta. Ihmeellisiä mahdollisuuksia on olemassa. Kokoontuvatko kaikki Wanhat Herrat vielä joskus paratiisin rantasaunalla?

102. Christie Agatha: MURHA MAALAISKYLÄSSÄ §§§

318 s. Wsoy 2007 7.p (Eila Pennanen) Sapo 8

Ensimmäinen Marple-juttu. Sujuva juoni, sovelias murhaaja ja terävä neiti. Soppa on valmis.

103. Högstrand Olle: VERIKOSTO §½

240 s. Wsoy 1982 2.p (Juhani Koskinen) Sapo 270

Kevyen kevyt parimurhatarina, jossa mukana jokainen mahdollinen klisee. Valkolainen mies ja romanivaimo elättävät pesuettaan putkinotkona syrjäkylillä. Murhilla ei ole kunnon motiivia eikä kyseessä ole verikosto.

104. Wainwright John: HUHTIKUUN MURHAT §§

228 s. Wsoy 1994 2.p (Ilmari Kärki) Sapo 86

Hyvin kaavamaisesti alkava teos virkistyy loppua kohti. Lunnaskiristyskonsti ei lykästänyt vaan ruumiita tuli ihan tarpeeksi. Eikä ylietsivätarkastaja Lewis ole sankarityyppi.

105. Christie Agatha: RUSKEAPUKUINEN MIES §§½

280 s. Wsoy 1985 (1924) (Saima-Liisa Laatunen)

Timantteja ryöstetään ja laivalla kuljetaan. Varhaisteoksessa ei ole Poirotia eikä Marplea mutta juoni pysyy kasassa. Hyvä niin.

106. Leino Eino: TUOMAS VITIKKA

219 s. Otava 1906

Kuivaa poliittista puhelua. Lopussa todetaan naisilla olevan äänioikeuden ja haaveillaan samaa mös lapsille. Naiset saivat Suomessa äänioikeuden juuri teoksen ilmestymisvuonna. Ehkä tästä syystä jossain mainitaan tämän teoksen olevan scifiä. Ei ole.

107. Mukka Timo K.: MAA ON SYNTINEN LAULU §§§½

236 s. Gummerus 1992 11.p

Balladia kerrakseen. Kurjet huutavat, eikä joiku uskovien rietasseuroissa soi.

108. Utrio Kaari: RAUTALILJA §§§

304 s. SSKK 1980 (1979)

Rautamalmi sulaa masuunissa, palkeet huokuvat ilmaa ja talousmamselli Amelie menee naimisiin ramman masuunimestari Joelin kanssa. 1800-luvun miljöö elää hehkuvan kuumana ja melko humalassa. Mutta vanhan patruunan kelvoton tytär ja vielä kelvottomampi vävy pilaavat ruukin.

109. Christie Agatha: POIROTIN VARHAISET JUTUT §§½

256 s. Wsoy 1981 (Ryhmä) Sapo 263

Kunnon kertomuksia, joista moni on mukana Poirotin tv-sarjoissa.

110. Ivalo Santeri: ANNIKKI, PIISPA JA KESTI §§§

132 s. Wsoy 1927

Alaotsikon mukaan Keskiajan kuvia. Niitä kertomuskokoelma todella on. Mielelläni olen Ivalon historiallisia romaaneja lukenut. Tässäkin luostarit hymisevät, sudet ulvovat ja merirosvot lippujaan heiluttavat.

111. Mukka Timo K.: TABU §§§

162 s. Gummerus 1979 5.p

Balladi Milkasta, Kristus-Perkeleestä, kanttorista ja erotiikasta, joka värjää pohjoisen ruskan. Mukana novelli Sankarihymni, ei aivan toivoton.

112. Mentula Mooses: TOIVIOKOSKI §½

277 s. Wsoy 2023

Sodan sortamat ihmiset koettavat elämää rakentaa. Mielenkiintoisen alun jälkeen teos hajoaa tökeryyksiin.

113. Paasilinna Erno: TIMO K. MUKKA

215 s. Wsoy 1988 3.p

Legenda jo eläessään-sarjassa Erno kertoo kaveristaan, jonka elämä oli legenda.

114. Tarvas Toivo: LEGENDOJA §§

114 s. Otava 1908

Uskonnollisia legendoja, taivasihmeitä. Toki paremmin taruja kuin jumalan sanaa, joten paikka fantasiahyllyssä on oikein.

115. Karro Asa: KULTAISEN LUOSTARIN PAHOLAISET §§

116 s. Satakunnan Kirjateollisuus 1941

Ei tässä ole mitään luostariin viittaavaakaan. Pahat mustat miehet asuvat luolissa, keräävät kultaa ja alistavat orjia. Uljas Osmo saa orjat vapautettua ja pahat miehet tuhottua. Teos pääsee fantasiahyllyyn ”puuttuvan renkaan”, eli valkoisten liki-ihmisolentojen takia.

116. Mikkonen Jyrki: PUNAINEN KYYNEL §§½

273 s. Otava 1948

Mies asuttaa bambukepissään pientä puolimetristä norsukäärmettä (joka imee norsuista verta ja on erittäin myrkyllinen), ja naisen kalloon on kolmivuotiaana ammuttu pyhä kivi, Buddhan patsaasta anastettu Punainen kyynel. Kivi on koteloitunut ja kun naisen päätä ei saada irrotettua, hänet viedään Intiaan papittareksi. Kyllä tässä on tarpeeksi huuhaata jotta fantasiahyllyyn pääsee.

117. Hälli Matti: AURINKOISIA TARINOITA §§

204 s. Otava 1951

Pakinoita, samanlaisia kuin Ystävämme Andersson-kertomukset, mutta jos mahdollista, vieläkin keveämpiä.

118. Auer Ursula: MURHA MALTALLA §½

Kirstilä – Angel-aviopari kirjoitti kolme dekkaria. Alun mielenkiinto töksähtää lopun tökeryyksiin.

119. Christie Agatha: LORDIN KUOLEMA §§§

314 s. Wsoy 1995 (1933) (Eila Pennanen)

Lordi murhataan, Poirotia yritetään petkuttaa. Ei onnistu, ja murhaajatar toivoo vahakuvaansa hirton jälkeen Tussaud´n vahakabinettiin.

120. Metsämäki H & Pelkki P.: SATUMAA

250 s. Gummerus 1997

En tiennyt, että Unto Mononen on säveltänyt M. A. Nummiselle mm. laulun Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa. Uunoksi syntynyt säveltäjä oli surullisen tangon urho, joka sävelsi juodakseen ja ampui itsensä 38-vuotiaana. Eikä mies unhoon painu.

121. Soinne Lauri: SATUJA

253 s. Wsoy 1976 3.p

Sointeen teoksessa Varjojen linnan prinssit (Kirja, 1918), on suurin ja parhain osa tämän teoksen kertomuksista. Toki luin muutkin ihan mielenkiinnolla. Ei Soinne kyllä Anni Swanille pärjää.

122. Tarasti Eero: PROFESSORI AMFORASIN SALAISUUS §§

438 s. Yliopistopaino 1995

Määrittelemätön katastrofi on tuhonnut Euroopan. Americanassa eletään matriarkaalisessa maailmassa. Kummasti siellä tosin miehet ovat joka paikassa vallalla. Teos pyörii semiotiikan ja Wagnerin Parcifal-oopperan ympärillä. Lopun matka Suomeen on jotenkin irrallaan muusta sisällöstä. Takapajulaksi(?) vajonneessa maassa prof. Amforasin salaisuus selviää. Sopu valtaa seurueen ja kissakin loikkaa karkureissultaan Siirin syliin. Tekijä käyttää kauaa ja paljoa-sanoja, joista putoaa arvioinnista heti puoli pykälää. Jaa, mikä salaisuus? Ei aavistustakaan.

123. Mukka Timo K.: KYYHKY JA UNIKKO §§½

112 s. Wsoy 1970 2.p

Epätoivoiselta tuntuva yritys kirjoittaa pohjoinen balladi. Viina, tuska, kielletty lempi ja puukkomurha valuvat tunturijokeen eikä tunturikurmitsa soi.

124. Wallace Edgar: HÄMÄRÄN HUONEEN ARVOITUS §§

393 s. Otava 1960 2.p

Kiemurainen juoni, Suomen kuningattaren kaulakoru, epäjumalankuva täynnä raakatimantteja ja kääntyvä takka. Pahat miehet palkkansa saavat, ja poliisi neiti Audreyn. Suomentajaa ei ole nimetty, eikä anglismeja vilisevä työ sitä ansaitsekaan.

125. Dexter Colin: NEIDONSURMA §§

223 s. Otava 1991 (Ilkka Tervo)

Morse pitkästyy sairaalassa ja alkaa tutkia ikivanhaa murhaa. Toki homma selviää, vaan eipä ole mahdollisuutta väärää hirttotuomiota perua. Tylsä juttu.

126. Agapetus: ROVASTIN HÄÄMATKAT §§

229 s. Otava 1959 6.p

Kuudes painos, ja filmattukin on tämä Yrjö Soinin kirjoittama leppoisa teos, jonka huumori perustuu väärinkäsityksiin ja tilannekomiikkaan. Lempikin leimahtelee ja tohtori nai rovastin tyttären. Ah autuutta.

Utrio Kaari: SUNNEVA

127. SUNNEVA JAARLINTYTÄR §§§½

128. SUNNEVA KEISARIN KAUPUNGISSA §§§

752 s. Tammi 2012 (1969/1970)

Yhteispainos, erittäin viihdyttävä ja epäuskottava tarina neidosta, joka on vuoron perään kuolemaisillaan kurjana tai tiptoppina ylimysrouvana. Ja tietenkin lopussa vajotaan herttuattarena herttuan syliin.

129. Waltari Mika: ANTERO EI ENÄÄ PALAA §½

177 s. Wsoy 1942

Waltarin tilaustyönä kirjoittama sotapropagandateos, jonka NL kielsi sodan jälkeen. Ei näin synkkä kirja kyllä maapuolustushenkeä nostata kuolemineen ja kurjuuksineen. Tämän niteen on omistanut kers. E. Kymäläinen Perkjärvellä 23.3.42.

130. Waltari Satu: HÄMÄRÄN MATKAMIEHET §§

271 s. Wsoy 1964

Tavallaan fantastinen rinnakkaismaailmakuvaus. Kitarisaleikkaus, lohikäärme, hevosia ja ritareita. Sekä leppoisa meno päällä. Tyylillisesti herkkua.

131. NUORI SUOMI Joulualbumi XXIII

220 s. 1913

Kirjallinen albumi, jolla ei ole mitään tekemistä joulun kanssa. Kansikuvassakin soudellaan vesillä, eikä sisällä ole yhtään tonttua. Fantasiahyllyyn teos kuuluu hupinovellin Lentokoneella Suomussalmelta Ameriikkaan takia. Sen kirjoitti Ilmari Kianto. Mukana on myös Larin-Kyöstin mainio Juoksa Joikuja.

132. Jansson Tove: NÄKYMÄTÖN LAPSI §§§½

167 s. Wsoy 1962 (Laila Järvinen)

Muumimaailmaan sijoittuvia herttaisia novelleja, joiden elämänviisautta pitää kunnioittaen niiata.

133. Twain Mark: LA AVENTUROJ DE TOM SAWYER §§§

332 s. Omakustanne BoD (D&H Kaiser) 2023

Sujuva, ehkä liiankin helppo (kielenopiskelijoille tarkoitettu?) esperantokäännös laajalti tunnetusta nuortenkirjasta.

134. Gordon M&G: OPETAATIO TERRORI §§§

268 s. Gummerus 1962 (Anna-Liisa Laine)

Vetävä veretön kertomus petosyrityksestä, jossa pikkusisko kaapataan ja isosisko pakotetaan rahanvarastushommiin. Mutta FBI:n Ripleyllä on silmää niin roistonpidätykseen kuin isosiskoonkin, joten peli päättyy ihan oikeuden mukaisesti.

135. Ropponen Markku: KUHALA JA VAINNENNUT VIULU §§

238 s. Tammi 2024

Nuori Kuhala-sarjan avaus. Kuhala on poliisi ja saa oudon violistivalvontakeikan. Sekaisia sattumia on liiankin verran ja soitto vaikenee eikä Kuhalaa potkita virasta vaan lähetetään odottamaan sarjan seuraavaa osaa.

136. Stevenson Robert Louis: AARRESAARI §§§§

250 s. Wsoy 1988 9.p (Hannes Korpi-Anttila)

Reipas meriseikkailu yksijalkaisine Silvereineen, jonka olalla piastereita huutaa kapteeni Flint. Hei hiio hoi, ja rommia pullo!

137. Spillane Mickey: MIKE HAMMER JA TAPPAJA §§§

218 s. Otava 1990 (Leevi Lehto)

Mike aiotaan tappaa mutta tapetaan vahingossa väärä vaikka piti olla oikea mutta lopulta olikin väärä jne. Veri lentää ja naiset nauraa mutta lopulta Mike saa murhaajan Venlan jaloista ammuttua. Siitäs sai.

138. Ruiz Zafón Carlos: TAIVASTEN VANKI §§§§

Francon ajan Espanjassa ei ole leppoisa elää. Unohdettujen kirjojen hautausmaassa Barcelonassa voisi säilyttää myös unohdetun inhimillisyyden muistoa. Pian sellaista tarvittaisiin laajemmalti maailmassa.

139. Miettinen Oskari: ALKURÄJÄHDYKSESTÄ USKOMUKSIIN

250 s. Reuna 2023

Oskari selvittää maailmankaikkeuden synnyn ja kehityksen, sitten maapallon vaiheet ja lopuksi käyttää niin paljon palstatilaa kieltääkseen jumaluudet, että tuntuu siltä, kuin hän yrittäisi saada itsensä vakuutetuksi. Astrologia kumotaan pätevin perustein ja ufoille annetaan oma mahdollisuutensa.

140. Utrio Kaari: SEURANEITI §§

464 s. Amanita 2013

En tiennyt, että Utrio osaa kirjoittaa näin pitkäveteisen kirjan. Alku keskisessä Suomessa vielä menettelee, samoin matka etelään, mutta Helsingin seurapiirielämä on armottomaan tylsää. Pääsi neiti sentään kunnon avioon ja hulttioille kävi hassusti, mutta 300 sivua assembleetä ja paryyria jätti tämän lukijan nonchalantiksi.

141. Hietamies – Polva – Päätalo: JOULUMUISTO

152 s. Gummerus 1992 2.p

Hietamiehellä ja Polvalla on pullanmaku suussa, nukke sylissä ja joulukirkko enkelitaivaassa, mutta Päätalo haisee pihkarukkasille savotan päälle kotisavusaunan kitkussa. Ja joulu on kaikilla. Tekijän ottamat mustavalkokuvat ovat

142. Kokko Yrjö: LAULUJOUTSEN §§½

273 s. Wsoy 1950 2,p

Teoksen suurin anti on laulujoutsenen suojelun tehostuminen. Taisin nähdä ensimmäisen joutseneni luonnossa noin nelikymppisenä. Nykyään joutsen on mökkijärvemme runsaslukuisin vesilintu. Lintutieteellisesti kirja on ankaran vanhentunut. Tekijän ottamat mustavalkovalokuvat ovat herttaisia töhryjä.

143. VANHOJA LUITA ja muita epätodellisia tarinoita §§

194 s. Päätalo-instituutti 1996 3.p

Petri Liukkosen ja Tanja Keskisimosen toimittama kokoelma nuorten(?) tieteis- ja fantasianovelleja. Teemat ja toteutus ovat amerikanmatkitunmakuisia raakileita. Ainoa kekseliäämpi juttu on Antti Niemelän Ihmesieni, jolle toimen pykälä.

144. Lehtolainen Leena: TAPPAJAN TYTTÖYSTÄVÄ §§§

326 s. Tammi 2018

Eri yhteyksissä aikaisemmin julkaistuja novelleja, joissa on virkeä juoni ja leppoisaa tekstinkuljetusta. Sekä sisään salauitettua viisautta.

 

145. Ruiz Zafon Carlos: HENKIEN LABYRINTTI §§§§

959 s. Otava 2017 (Antero Tiittula)

Neljäs osa Unohdettujen kirjojen hautausmaata. Ja liian pitkä. Vaino, kidutukset ja muut tyypilliset rikokset kaiken maailman nilkkien diktatuureissa kukoistavat. Semperen perhe kirjakauppoineen ja salaisine kirjahautausmaineen selviää joten kuten. Kun Espanjan diktaattori Franco kuolee luonnollisen kuoleman, Espanja normalisoituu. Kuinka käynee Unohdettujen kirjojen hautausmaalle? Luulen, että kirjat rahdataan polttolaitokseen nykymenon mukaisesti.

146. Almila Matti: VAARALLISET SARJAKUVAT §

224 s. Mäkelä 1986 (Näköispainos, 1974 W&G)

Väkivallaton teos ilman kielellistä loistoa. Sarjakuviin liittyvä juoni ei vakuuta ja lemmenleiskunta on alkeellista kitua.

147. Heikkinen Jalo: VIIDES MAHTI

267 s. Otava 1970

Tajunnanvirtaa. Neuvostoliiton Podgornyi ammutaan kait vahingossa hirvimetsällä Suomessa. Ei siitä vissiin naapurissa tykätty. Putosin troikasta.

148. Lehtolainen Leena: SURUNPOTKU §§½

432 s. Tammi 2015

Jalokiviä, kirkonväkeä ja vessamurha. Sujuva juttu lepsahtaa lopussa selittelyksi. Eikä surunpotku ole vetävä nimi hittimusiikkikappaleeksi.

149. Vihantola Siiri: TULTA HANKIEN YLLÄ §§§

213 s. Wsoy 1940

Kertomuksia Talvisodasta. Inhimillinen teos, jossa ei ole sotapropagandaa. Sotien jälkeen tämä joutui kiellettyjen kirjojen listalle. Lehtori Vihantolan ainoa julkaistu kirja.

150. Christie Agatha: HELMEILEVÄ KUOLEMA §§½

258 s. Wsoy 5.p 1995 (Eero Ahmavaara)

Ei Poirotia, ei Marplea mutta murhia silti. Syanidia viskotaan laseihin hieman epäloogisesti, mutta syyllinen kaivellaan esille ja sehän on pääasia.

151. Waltari Mika: KUKA MURHASI ROUVA SKROFIN? §§§

315 s. Otava 1951

Kirjasta ja elokuvasta tuttuakin tutumpi kertomus, joka oli hauska kielen ja kerrontatavan vuoksi lukea.

152. Waltari Mika: KOMISARIO PALMUN EREHDYS §§§

239 s. Wsoy 2006 12, p

Leppoisankarmea kertomus Amaliasta, jota riivasi sukurasitus, ja muista sekalaisista Rykämö-konsernin osakkeenomistajista.

153. Mäntykangas Jarmo: SOTKA – KUULETKO MEITÄ

162 s. Omakustanne BoD 2023

Insinöörin laatima harrastajamainen teos, joka olisi pitänyt ehdottomasti luetuttaa niin kielen- kuin faktantarkistajilla. Mutta en minä asiavirheitä löytänyt. No, ainakin auringon halkaisijamitaksi oli annettu säteen kilometrimäärä. Leppoisaa jutustelua oli toki mukava lukea.

154. Lang Maria: PIMEÄ ELOKUUN YÖ §§

224 s. Gummerus 2007 (1956) 4.p (Kyllikki Holmquist)

Pimeässä pelätään ja murhia tehdään. Sulhasehdokas siinä koetti itselleen perintöjen ja naimakaupan kautta haalia vanhuuden loistoa. Ei lykästänyt.

155. Kilpi Volter: ALASTALON SALISSA 1

421 s. Otava 2015

156. Kilpi Volter: ALASTALON SALISSA 2

405 s. Otava 2015 (Yhteissidos)

Joukko saaristolaismiehiä on kokoontunut Alastalon saliin päättämään parkin rakentamisesta. Toisilleen kateelliset, kaunaiset ukot nauttivat talon tarjoiluista ja kukin nokkimisjärjestyksen mukaan käy kirjoittamassa nimensä ja haluamansa osuuden sopimuspaperiin. Muuta ei tapahdu. Tai, muutama muistelus huoneen ulkopuolisista tapahtumista sentään elävöittää tarinaa. Kertomuksen juju on kielessä ja sen käytössä. Ei kieli ole kustavilaista, ei kirjakieltäkään, vaan savuisen pirtin ja suolanhajuisten sarkahousujen kuva. Teoksen pisteytys on mahdotonta, mutta lukeminen on kokemus.