Panteisti?

Luetut:

84. Mankell Henning: ENNEN ROUTAA §§§½

550 s. Otava 2003 (Laura Jänisniemi)

Ammattitaidolla ja rutiinilla kasaan kyhätty kertomus, jossa on sata sivua liikaa. Päähenkilönä Kurtin tytär Linda.

85. Mäkipelto-Pakkala-Jakola: JUMALAN SYNTY

Alaotsikko Isän ja Pojan kätketty historia.

288 s. Otava 2025

Tieteellinen selvitys Jumalasta, Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä. Teos ei ole rienaava vaan asiallinen niin historiaan kuin pyhiin teksteihin sitoutuva selvitys ihmisten jumalkäsitteestä. En ole koskaan ymmärtänyt persoonallista jumalaa, joka sijaitsee jossain ihme taivaassa, joten löysin teoksesta myös kotoisen termin: Panteismi. Panteismissa ei ole erillistä, tuonpuoleista tai persoonallista Luojaa, vaan jumaluus on kaikkialla läsnä oleva luonnonlaki, aine ja voima (wiki).Viihdyn kirkoissa ja saan niistä ja riiteistä voimaa Ulkokultaista, sanoi jo Panteleimon, kun hänen kanssaan keskustelin. Lisäksi viittaan novelliini Pyhyys.

Novelli Pyhyys löytyy mm. edellisestä postauksesta. - Olen aina pitänyt panteismia jonkinlaisena idän huuhaana tai samanistisena puunhalauksena. Vaan olkoon mitä on, uskon mitä uskon tai olen uskomatta.

********

Vaihteeksi kaupungissa. Elokuu loppuu, kesä. Ei naurata.

KOSKETON KIERTO

 Teimme eräänlaisen metsälenkin Kannonkoskella etsiessämme koskea, jota emme löytäneet. Kuva otettiin, taustalla menee rautatie siltaa pitkin. Rautatie rakennettiin aikanaan hätäaputöinä. Henkilöliikennettä oli 1960 - 1968-välisenä aikana. Pari kertaa matkustimme Kutemaisten asemalle,  kun olimme Riepuniemeen menossa. Nykyjään rataa pitkin kuljetetaan vain tavaraa, etupäässä puuta.  (Mökillä huomasimme olleemme väärän salmen rannalla.)

Eilen kävimme Saarijärvellä. Kierrätyskeskuksesta löytyi tarpeellista tavaraa ja kaupasta ruokaa. Huomenna suunta käy Puttaalle (Pihtipudas).

Luin:

83. Kukkonen Jussi: OPETTAJATTAREN TARINA §

268 s. Karisto 1946

Minulle heikoin Kukkos-romaani ennalta-arvattavine kiusallisine ruikutuksineen. Luin lopun harppoen.

VANHEMPAA KELPO LUKEMISTA

 Luettu:

80. Aarnio Aulis: KOSTIAN PAPPI §§§§

436 s. Wsoy 1992

Aanio (1937 . 2023) oli lakimies, professori ja kirjailija. 1700-luvun alussa Ison vihan aikana venäläiset miehittävät maan ja Kopernikus kehittää aurinkokeskeisen maailmanjärjestyksen. Siinä seassa Pälkäneen kirkkoherra Matias Ithalin (historiallinen henkilö) elää elämäänsä niin kuin parhaaksi näkee. Sujuva ja inhimillinen teos.

81. Pohjolan-Pirhonen Ursula: TAMMIMÄEN NUORI ROUVA §§

252 s. Wsoy 1980

Tammimäki-sarjan kolmas teos. Muita en ole lukenut. Kartanoromantiikka ei ole kovin romanttista, mutta rapistuvat rakennukset ja mustasukkaisuuden pikkupirut piirtävät havisevan ajankuvan 1900-vuosisadan alkuajoilta.

82. Kukkonen Jussi: HÄNEN ASEVELJENSÄ VAIMO §§½

168 s. Karisto 1943

Välirauhan aikana vammautunut mies rakentaa uudelleen korvessa piilevää tuhottua kotitilaansa. Aseveli tulee yksikätistä miestä auttamaan. Yksikätisen miehen vaimon ja apulaisen välillä kipinät iskevät. Kukkonen ei sorru kiusallisuuksiin, hirsimökki tulee valmiiksi ja maailma vie apumiehen korpipolkua pitkin taivaanrannan taa.

***********************

Oleilemme vuoroviikoin Kannonkoskella ja Kuopiossa. Nyt on Kuopio-viikko. Kaupungissa saan yöt hyvin nukuttua, mökillä jalkojen kramppaus herättää jatkuvasti. Onko mökillä maasähköä? Pitääkö mokomaan sähköön uskoa. Lääkärit kallistuvat kait jo luulosairauteen. 

 

MEHILÄISSAAPAS

Luettu:

 

77. Kukkonen Jussi: KUN SUMUVERHOT VÄISTYVÄT §§§

307 s. Karisto 1948

Talvisodan päätyttyä sotilaat jatkavat koulunkäyntiä ja valmistuvat ylioppilaiksi muita vanhempina. Sotatraumat ja vammautumiset haittaavat elämää mutta eteenpäin mennään. Valkoinen lakki ja Einin hali kruunaavat sopeutumisen. Lopun intomielinen paatos tuntuu nykylukijasta oudolta, mutta mielenkiinto säilyy. Aikansa tuote.(Olin neljävuotias, kun teos ilmestyi.)

78. Grisham John: KUTSU §§½

308 s. Wsoy 2002 ((Jorma-Veikko Sappinen)

Suuri kasa setelirahaa kuolleen miehen kaapissa. Kas kummaa. Ja vitkuttelua niin, että kiinnostus lopahtaa ennen suurta (ja epäuskottavaa) loppunousua.

 

79. Kukkonen Jussi: SEIKKAILUJEN KAUTTA IHMEMAAHAN §§§

178 s. Karisto 1951

Leppoisa nuortenkirja. Reipas Matti palvelee laivalla konepuolella. Ilona toimii rikkaan amerikkalaisrouvan seuraneitinä. Laiva haaksirikkoutuu, Matti ja Ilona pelastautuvat Etelämeren saarelle jossa onni asustaa. - Pelkäsin aluksi, että ihmemaa on Amerikka. Huh.

***************

Rantamökillä yritin heittää terassilta vanhat rikkinäiset saappaat menemään, mutta varrensuustapa pölähti mehiläisjoukko moittimaan minua moisesta toiminnasta. Joten saapas saa jäädä rauhoitettuna paikalleen. Ei maailmassa liikaa mehiläisiä ole. Meitä häiritsemättä veijarit pesäänsä sateensuojassa rakentelevat, toivottavasti saavat runsaasti jälkeläisiä. Tarkempi lajitunnistus on tekemättä.

Huomenna Alajärvelle.

PERHOSSA JA ANDEILLA

 

Perho on aivan viehättävä kunta, jossa n. 2500 asukasta. Joimme kahvit ihan viihtyisässä huoltoaseman kahviossa. Siitä yritimme kirpputorille, jonka piti olla auki mutta joka oli kiinni, sitten suuntasimme kierrätyskeskukseen, jota emme löytäneet ja vihdoin kävelimme reitin Perhojoen viertä, edes takaisin välillä puolta vaihtaen.

Matkalla on mm. tämä patsas, jonka paikalliset leijonat ovat kunnalle lahjoittaneet.

Soma kirkko seisoo kummulla, on se tuolla vaikka kuuset suurimmalta osin sen peittävät.

Kellotapulin takana seisoo vaivaisakka, jonka rinta-aukkoon ropomme pistimme.

Sisätiloilta kirkko on rauhallinen hillittyine väreineen. Keskellä salia seisovat urut, jotka kuulemma eivät olisi parvelle mahtuneet.

Vielä kävimme paikan ainoassa ruokalassa syömässä mitäänsanomattomat hampurilaisateriat ja ajoimme mökille.

Eilen kävimme Karstulassa ja mukaan lähti kirpputorilta neljä oikeanmallista teekuppia.

******************

Ja luettukin on:

76. Hirvonen Kaarlo: KONDORIT TIETÄVÄT KUOLEMAA §§½

219 s. Kansankirja 1945

Hirvonen toimi lähinnä Kreikan historian tutkijana, mutta kirjoitteli myös viihdettä. Tämä Etelä-Amerikan Andeille sijoittuva seikkailukertomus on ihan kelpo tarina – jonka loppu ikävä kyllä läpsähtää kuin lehmän lanta ahon laitaan.

LUKEMISTA.

 

Kirpputorilta ostin kaksi kirjaa:

Johannes Rajavaara (1884 – 1918) oli kansakoulunopettaja, joka kirjoitti neljä teosta. Sisällissodassa hän oli punaisten puolella, ja sodan jälkeen suojeluskuntalaiset teloittivat hänet. Välimäen pojan kustansi 1915 Karisto, vaikkakin wikipedian mukaan kustantaja oli  Suomen luth. evank.-yhdistys.

Kaarlo Hirvonen (1914 – 1997) oli historiantutkija, joka kirjoitti useita nuortenkirjoja ja myöhemmin keskittyi antiikin teosten kääntämiseen. Kondorit tietävät kuolemaa (1945) on Kansankirjan kustantama seikkailukertomus Andeilta.

*****

Luettua:

73. Gulik Robert van: APINA JA TIIKERI §§§

183 s, Wsoy 1979 (Kristiina Rikman) Sapo 229

Kaksi kertomusta, joissa tuomari Dee ratkaisee vaikeat tilanteet. Hauska lukea normaalista poikkeavaa, kiinamaista kerrontaa.

74. Jokinen Seppo: VIIMEINEN VÄÄNTÖ §§

343 s. Kulosaari 2025

30. komisario Koskinen, kait myös viimeinen, koska mies jää eläkkeelle. Joka tapauksessa olen parempiakin sarjan kirjoja lukenut. Mikäli tarkoitus on sitoa langat loppunippuun, solmu jää löysälle. (Muilta tekijöiltä alkoi sarja Nuori Koskinen)

75. Grisham John: VIIMEINEN VALAMIES §§½

387 s. Wsoy 2004 (Jorma-Veikko Sappinen)

1970-luvulla USA oli ankarasti korruptoitunut, rasistinen ja luokkajakoinen valtio. Pahaa miestä ei saada kunnolla tuomittua, ja lopulta psykopaatti hoitaa kiväärillään homman. Ei taida maa tänäänkään ole demokratian mallimaa.

*************

Huomenna rantamökille.

Pensasvenäläisiä ja ihmissusia

 Luin:

71. Kukkonen Jussi: RYSSÄN SELUSTASSA §§

204 s. Karisto 1942

Suomalaiset jatkavat sotimista Vienanmeren rantamailla eikä ryssistä suurta vastusta ole. Suunta lie kohti Uralia. Tämä ryssäsarja jäi kahteen osaan (Kintereillä, Selustassa) mahdollisesti sen takia, että sotamenestys alkoi näyttää ihan toisenlaiselta.

72. Havaste Paula: MAAREN, SAMAANIEN SUKUA §§§§

327 s. Gummerus 2008

Lapinmaa-sarjan neljäs ja viimeinen teos, edellisetkin olen lukenut. Maarenilla on salaisia taitoja, joita hän myös käyttää. Ihmisenä ja sutena hän kulkee läpi Saamenmaan perinnemaailman. Tietokirjahan tämä on, filosofian tohtorin taidolla kertoma.

**************

Rantamökillä ilma viilenee. Tulimme tiistaina, eilen kävimme Alajärvellä lounaalla. Huomenna on Saarijärvi-päivä ja ensi tiistaina menemme kaupunkiin viikoksi. 

KUKKOSTA JA MUUTAKIN

 Luettu:

68. Vainikainen Matti: KOHTALON MONET SORMET §§

230 s. Wsoy 1967

Taidemaalarin ainoa kaunokirjallinen teos, jossa maalareilla ja maalauksilla on oma osansa, kuten myös Pariisilla ja eräällä Micellellä.

69. Kukkonen Jussi: RYSSÄN KINTEREILLÄ §§

225 s. Karisto 1994 (Näköispainos vuoden 1941 1. painoksesta)

Suomalaiset ja saksalaiset aseveljet työntävät ryssät Vienanmerelle ja Suur-Suomi on syntymässä. Näin ennustetaan tässä sotapropagandateoksessa. Eihän sodassa lopulta ihan niin käynyt. Ryhmy ja Romppainen tulivat mieleen.

70. Metropoliitta Panteleimon: KAIKKI ALKOI VIIPURISTA §§

245 s. Myllylahti 2025

Pantsu jatkaa kotikutoista kerrontaansa. Kostomurhat eivät oikein ole loogisiä, viimeisistä murhayrityksistä puhumattakaan. Metropoliitalle tyypillistä ortodoksista pohjasävyä kaipasin. Poliisinleski Elisabet Urhosta (ensimmäisistä kirjoista) tulee ikävä.

**************

Kävimme verikokeissa, sydänfilmissä ja silmänpohjakuvauksessa. Hyvin valtio pojistaan ja tytöistään huolen pitää. Tiistaina palaamme rantamökille.  

Kukkosen Jussin jatko (Ryssän selustassa) edellä olevaan teokseen on luettavana. Jussista tekisi mieli laatia isompikin artikkeli. Vanhaan blogiin tein muutaman yhteenvedon (fantasiaryväs), joista voisi laatia herrajutun, kun vain tarmo riittäisi. Ehkä kuitenkin heittäydyn vanhuuden lepoon.

Juhannus 2026

Juhannus meni  rauhaisasti nukkumalla. Kävimme Kannonkoskella, jossa kaupan edessä haitari soi. Rannassa otimme toisistamme juhannuskuvat:

Tällä mökkireissulla, viikon kestäneellä, kävimme Alajärvellä, Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Saarijärvellä. Kirpputoreilta ei löytynyt mitään. 

Luettu on:

65. Tabet Sirpa: PUNAINEN METSÄ §§§

281 s. Otava 1989 

Anna ajaa kolarin, vaipuu koomaan jossa siirtyy ajassa taaksepäin vanhaan sukutaloonsa. Naimisiin siellä on menossa ja meneekin. Kauheuksia tapahtuu ja metsä on verestä punainen. Herää koomasta ja haluaa hevoskyydin muinaisuuteen.

66. Laukko Esko: INSINÖÖRI FORSSIN TAPAUS §§½

233 s, W&G 1968

Sariola kirjoitti Laukkona 9 teosta, joita mikään ei erota Maurin muusta tuotannosta. Tämän tarinan opetus: Älä aliarvioi tyhmiä ihmisiä. Eivät he kaikki tyhmiä ole.

67. Sayers Dorothy L.: KOLMESTI KUOLLUT §§

250 s. Tammi 1948 (V. Vankkoja)

Pitkäveteinen murhakertomus, jossa tappaja ei totisesti ole tavan henkilö.

***************'

Ensi viikolla menemme silmänpohjakuvaukseen, verikokeisiin ja sydänfilmiin. Pitävät vanhuksista huolta.

Sapo, Sariola ja pari ryssää.

Hankimme kirjoja. Sapo 114 täydentää Sapo-kokoelmaa, josta puuttuu vielä 63 teosta. Teksti on niin pientä, että lukemaan ei meikähenkilö sitä pysty.

Ostin Kirja- ja Lehtilinnasta minulta puuttuvan Sariolan:

Lisäksi ostin Jussi Kukkosen kirjan Ryssän selustassa.

Ja vielä tilasin Finlandia-kirjalta Kukkos-teoksen aiemman osan, eli Ryssän kintereillä. Nämä teokset kuuluivat tietenkin kiellettyihin sodan jälkeen. Toivottavasti niistä ei tule liian ajankohtaisia lähitulevaisuudessa.

Ja vielä luetut:

61. Kenttä Heikki: MAAHENGEN SALAISUUS §§

110 s. Otava 1915

Valter Juva kirjoitti Kenttä-salanimellä pari kirjaa. Tämä ei ole henkikirja eikä salapoliisikirja, vaan suunnitelma ammoniakin talteenottamiseksi navetan ilmasta. Kovin monimutkaisin suolahappokonstein saadaan salmiakkilannoitetta joka laittaa laihon hurjaan kukoistukseen. Enpä ole nykynavetoissa keinoa käytössä nähnyt. – Eräänlainen vivahdus AIV-rehusta (1929) ja pakokaasujen talteenotosta hennosti vipajaa taustalla.

62. Hako Pekka: UNOHTUMATON MARTTI TALVELA

n. 400 s. Ajatus 2004

Martti Talvela (1935 . 1989) oli Suomen tunnetuimpia bassolaulajia. Hän kiersi maailman oopperalavat Mertopolitania myöten ja eli onnellisimmin lampaiden keskellä Juvan Inkilänhovissa. Tyttären häissä noutaja tuli paikalle ja vei ylipainoisen, sokeritautisen miehen hovilaulajataivaaseen.

63. Nevalainen Liisa: PUNAINEN HATTU §§

257 s. UKK 1979

Luistava teksti, näpertelyhuumehomma ja epäuskottava vasaramurha ryydittävät tätä kertomusta, jossa on liikaa keittiöpsykologiaa ja tarpeetonta asioiden selittelyä.

64. Verronen Maarit: LUOTETTAVA OHIKULKIJA §§

137 s. Tammi 2002

Vankilaa läheltä liippaavia juttuja, jota lipsahtivat minulta ohi tajun.

************

Olemme kaupungissa. ensi tiistaina lähdemme juhannukseksi rantamökille. Ja päivät alkavat lyhetä.

POHJANMIESTÄ

Luettu;

56. Blake Nicholas: LUVUN LOPPU §§

252 s. Wsoy 1961 (Eero Ahmavaara) (Sapo 55)

Jankkaava kertomus kustannusmaailmasta, jossa yksi tapetaan ja toinen tappaa itsensä.

57. Pohjanmies Juhani: HELIKOPTERI §§

112 s. Wsoy 1957 2.p (1946)

Pienenä poikana tämä teos jäi mieleen. Niin isonakin. Vajassa pojat rakentavat maailman tehokkaimman lentävän laitteen. Sillä huristellaan ympäri Maapalloa, aiheutetaan suurta tuhoa ja toimitetaan hengiltä joukko ihmisiä. Hei hurraa, reippaat pojat saapuvat takaisin Suomeen, tuhoavat keksintönsä ja jatkavat elämäänsä. JP oli säveltäjä, joka pykäsi joutessaan kolme scifijuttua, pitää niiden jokaisen keräilijän hyllystä löytyä.  

58.  Pohjanmies Juhani: LABORATORIO 13 §§

128 s. Wsoy 1948 

Jännittäviä poikaseikkailuja ja huimia keksintöjä. Rauhanaatteen eteen töitä paiskitaan ja köyhää sodanjälkeistä Suomea pyritään auttamaan. Ja ihme kumma, lempikin soman siveästi leiskahtaa.

59. Pohjanmies Juhani: AVARUUSLAIVA §§

149 s. Wsoy 1948

Ehkä en tätä sarjan viimeistä teosta nuorena lukenutkaan. Mukaan on sekoitettu oikeaa tietoa ja vielä enemmän väärää. Venuslainen vaari valistaa viisaudellaan ja Merkuriuksessakin on velmuja henkiolentoja. Valonnopeus ylitetään moninkertaisesti ja matka päättyy laskuvarjoin Beringin mereen.

60. Gallego Garcia Laura: ENNUSTUS §§

445 s. Bazar 2012 (Satu Ekman) (Idhunin kronikat III)

Erilaiset oudot kummajaiset taistelevat ankarasti ja yksisarvinen menettää ainoan sarvensa. Juttu luistaa mutta mitä ihmettä tässä tapahtuu?

*************

Olemme kaupungissa noin torstaihin asti, sitten lähdemme maalaiselämää kokemaan. 

VARTIOLINNALTA HAUTAUSMAALLE

 Alajärvellä ostimme muutaman kirjan seurakunnan kirpputorilta ja ruokailimme Alvariinissa. 

Seuraavana päivänä ajoimme Kannonkoskelle, pysäköimme kirkon eteen ja kiersimme metsälenkin. Vartiolinnalta, joka on entinen suojeluskuntatalo, kävelimme metsäteille ja onnistuimme tulemaan hautausmaalle.  

Kirkon kupeella on vanha kirkkovene.

Luettu:

53. Kukkonen Jussi: UUDELLE TIELLE §§½

222 s. Karisto 1953

Mies eroaa vaimostaan, muuttaa pohjoiseen erämaahan ja löytää rautamalmikiven. Pikavauhtia paikalle nousee kaivos rikastamoineen ja asuinkylineen. Mies kirjoittaa romaanin. Kylään tulee opettajaksi nuorehko sotaleski. Eromies ja leski panevat hynttyynsä yhteen. Vetävämpi teos, mitä juonikaavasta voisi päätellä.

54. Kipling Rudyard: MEREN URHOJA §§

208 s. Wsoy 1988 (1897) 5.p (Hannes Korpi-Anttila)

Pilalle hemmoteltu miljonäärin kakara huuhtoutuu mereen. Kalastusalus pelastaa, pentu joutuu rankkoihin töihin. Kun alus palaa maihin, reipas entinen lelli palaa kotiinsa.

55. Dickson Carter: KAUNOTTAREN KUOLEMA §§½

220 s. Wsoy 1989 3,p (Pirkko Haljoki) Sapo 58

Sir Henry Merrivalella ei ole kummoistakaan roolia, paitsi että hän lopuksi ratkaisee koko jutun.

******

Tänään saunomme, ja huomenna lähdemme kaupunkiin.

MM. KUKKOSTA

 Vähemmän loisteliasta luettua:

50. Lauttamus Niilo: SAAPPAAT EDELLÄ §§

226 s. Gummerus 1981 5.p

Lääkintämiehistä jatkosodassa kertova teos ei kerro mitään uutta, mutta on sujuvaa tekstiä ja nostaa ansaitusti esille lääkintähenkilöstön merkityksen sodassa.

51. Christie Agatha: KUOLEMA ILMOITTAA LEHDESSÄ §§

339 s, Wsoy 1951 2.p (Eila Pajastie)

Marple-kertomus, jonka murha on liian monimutkainen ja sekä loppu- että alkuselvittelyt liian pitkät.

52. Sanders Lawrence: ETSIVÄ CONE §§

170 s. Gummerus 1989 (Hanna-Liisa Timonen)

Suppea kertomus pankkipetoksesta, joka ei ainakaan Suomessa toimisi. Päähenkilöt peuhaavat petihommissa joka välissä ja Cleo-kissa on muuten vain suloinen.

*******************

Iisalmessa oli hellettä. Kahvit torikahvilassa ja lounas Raatihuoneella, molemmat täyttivät paikkansa. Kirpputorilta löysin Jussi Kukkosen (1892 - 1955) teoksen UUDELLE TIELLE  vuodelta 1953. Olen Kukkosia paljon lukenut, ja paljon hän on kirjoittanut, mm. nuortenkirjan Atomimiilun salaisuus, joka on saanut sijansa fantasiahyllyssä.

Kukkonen Jussi: ATOMIMIILUN SALAISUUS §§§

175 s. Karisto 1955

Tämä kirja pitäisi lähettää Arevalle. Jostain päin Lappia löytyy uraania. Pari poikaa kalastelee setänsä luona metsäkämpällä joen varrella. Sielläpä alkaa vilske käydä. Tietä rakennetaan, kaivos avataan ja atomivoimalaa aletaan pystyttää. Toki tuhmat vakoojat yrittävät urkkia salaisuuksia, mutta pitkän nenän saavat. Seuraavana kesänä atomivoimala on valmis ja alkaa tuottaa sähköä. Sujuvatekstinen kirja ei ole niitä luonnonsuojelun perusteoksia.

****************

Eihän tuo teos scifiä ole eikä fantasiaakaan, mutta olkoon mahdottomuusosastossa fantasiahyllyssä.

Perjantaina käyn otattamassa koepalan korvan alta, ja sen jälkeen hurautamme taas mökille.