Kureereja

 Luettu:

20. Kivi Aleksis: KIHLAUS

31 s. Otava 1944  (1866)

Erkki Tantun upeasti kuvittama "komedia 1.ssä näytöksessä". Herrojen Eeva ei suhtaudu suopeasti kraatari Aapeliin ja kihlautuminen menee mönkään. Kureerit vain kortteereja laittoivat.

21. Gallego Garcia Laura: HERÄÄMINEN §§

Idhunin kronikat II

362 s. Bazar 2011

Neliosaisen kronikan toisessa osassa taistellaan ja vitkutellaan, lemmitään siveästi ja lopuksi tapetaan yksi päähenkilöistä. Heränneekö tuo henkiin seuraavassa osassa. Nyt jo voi sanoa, että koko tetralogia olisi mahtunut hyvin yhteen osaan.

22. Ivalo Santeri: PIETARI SÄRKILAHTI §§½

452 s. Wsoy 1950 5. p (1913)

Uskonpuhdistus tulee Suomeen, Pietari Särkilahti on ihan intona oppia levittämässä. Vilahtaa jossain mutkassa joku Mikael Agricolakin.

*****************

Eräs Giorgio Silfer, huomattava italialainen kulttuuripersoona, käänsi Kihlauksen esperantoksi 1980-luvulla, ja kysyi minulta, mitä "kureerit" tarkoittaa. Ei ollut nettiä, joten soitin Kotukselle ja kysyin, Ei vastaaja tiennyt, mutta lupasi soittaa otettuaan asian selville. Soittikin, kuriiria kureeri vain tarkoittaa. Nykypäivänä on helppo netistä kurkistaa:

"Kureerit" viittaa todennäköisimmin Aleksis Kiven Kihlaus-näytelmässä ja sen lauluissa esiintyvään muotoon sanasta kuriiri (lähetti). 

Tunnetuin kohta, jossa sana esiintyy, on laulu: "Kosk' tulit kureerit, ja laittoit kortteerit, ja kysyit: onk's talossa olutta viel'". 

Avainasiat:

• Merkitys: Kuriirit (lähetit/viestinviejät).
• Konteksti: Vanhahtava tai murteellinen muoto, joka esiintyy Aleksis Kiven tuotannossa (esim. Kihlaus ja siihen liittyvät laulut).
• Kortteerit: Samassa yhteydessä käytetään sanaa kortteerit (korteri/majoitus). 

Kyseessä on siis vanhahtava sana kuriireille, ei suoranainen nykysuomen sana.

*************************

Vielä loppuvalitus. Elokuvien nimiä ei enää käännetä englannista. Taas yksi osoitus suomen kielen aliarvostuksesta. Hävetkööt.

KIRJOJA KERÄTÄÄN

 Luetut:

4. Juhani Risto: SALATUIMPAAN SAAKKA §§

302 s. Like 2009

Suursuomihaavetta herätellään mutta taivaan tuuliin lentää everstin asevarasto. Paavali on hukassa, vaan ilmestyypä ovelle viimeisellä sivulla. Tunnelma on kuin maalaismarkkinoilla, jossa nuoriso mellastaa.

5. Lagerkvist Pär: SIBYLLA §§§½

194 s. Wsoy 1956 (Mika Waltari)

Legenda, joka ihmeesti veti puoleensa. Vuohet, oraakkelit, kuolematon mies ja rujo jumallapsi täyttävät vuorenrinteen epätoivolla.

6. Ellilä E. J.: KIRJA ON KOHTALONI §§§§

184 s. Gummerus 1948

7. Ellilä E, J.: KIRJOJEN TAIKA §§§

144 s. Wsoy 1952

8. Ellila E. J.(Toim): OMA KIRJASTONI §§

218 s. Wsoy 1949

Kolme teosta kirjoista ja niiden keräilystä. Ellilä (1892 – 1983) oli kustannusvirkailija ja toimittaja, jonka omassa kirjastossa oli enimmillääm 35 tuhatta kirjanimikettä. Kohtaloni ja Taika ovat henkilökohtaista tilitystä Ellilän omasta kirjasuhteesta, Kirjastossa muutamat henkilöt kertovat omista kirjastoistaan. Valitettavasti jutut menevät pitkälti nimikkeiden luettelemiseksi. Ajalleen kuvaavaa on, että ainoa mukaan päässyt nainen (Jenny Paulaharju) kertoo miesvainajansa kirjastosta.

****************

Tylsä talvi etenee. Huomenna on tarkoitus käydä Jyväskylässä, sunnuntaina Siilinjärvellä liturgiassa. 

Mutta isot herrat käyvät yhä hulluimmiksi enkä näe minkäänlaista viisastumista näköpiirissä. Maailma räjähtää populistiseen somepaskaan. 

LIITTO vuodelta 1902

 

Varkauden eri liikkeistä hankimme kahdeksan kirjaa. Rahaa paloi neljä euroa. Santeri Ivalolta ovat teokset Kreivin aikaan, Pietari Särkilahti ja Juho Vesainen. Viimeisessä on Erkki Tantun kuvitus. Uusintapainoksia 1950-luvulta.

Agatha Christien Kuolema ilmoittaa lehdestä on vuodelta 1951, Wsoy, 2. painos. Kääntäjä Eila Pajastie. Sama käännös on myös Sapossa nro 79.

Haahtelan Lumipäiväkirja ja Cunninghamin Säkenöivät päivät ovat vaimon hankintoja.

Vuodelta 1902 on teos Liitto, Suomen kaunokirjailijaliiton albumi. Mukana useita mielenkiintoisia nimiä Volter Kilvestä lähtien. Saatan palata sisältöön myöhemmin.

Pär Lagerkvistin Sibyllan, Wsoy 1956, on kääntänyt Mika Waltari.

************

Eksyin vahingossa jollekin rokotusvastaisten huuhaa-sivulle.  Jopa ennestään heikko usko ihmisiin rapistui vielä lisää.  

Mikaelia ja mäkätystä

Ostin kaksi kirjaa yhteishintaan yksi euro.

 Agricolan elämä, samoin kuin Pilatuksenkin, on aina minua kiinnostanut. 

Joulu meni, uusi vuosi odottaa. Kelvottomat maailman johtajat populistiparvineen tuskin saavat mitään kunnollista aikaan. Tulisi edes kesä.

**************

Luettu:

154. Utrio Kaari: HUPSU RAKKAUS §§½

450 s. Amanita 2017

Ensin ei mennä naimisiin keskenään mutta sitten mennäänkin. Utrion mielijuonen ympärille kietoutuu Kymenlaakson kartanoiden ja koskien pauhu. Viihtyy siinä vanhakin mies.

155. Sand Mikael: PIKKU LALLIN TÄHTIMAAILMA §½

178 s. Wsoy 1920 (Hannes Salovaara)

Uniputkikonstilla lapset ja kissa vierailevat kaikilla planeetoilla. Kultakin löytyy elämää ja samaa kieltä tunnutaan puhuttavan. Yli sata vuotta vanha kirja ei hakuteoksesta käy, mutta alkeet ovat melko kohdallaan. Vähän tylsä seikkailukertomus, ikävä kyllä.

*******

Lalli menee fantasiahyllyyn, vaikka on ruotsiksi kirjoitettu. Oikeastaan pitäisi rajata valikoima suomeksi kirjoitettuihin, mutta kovin useita ei näitä suomenruotsalaisia fantasiateoksia ole. Muumejakaan en ole ostellut vaikka kuuluisivat joukkoon.  

JOULU VALAMOSSA

Heinäveden Uuden Valamon luostari on uuden igumenin aikana siirtynyt selvästi enemmän luostariksi ja vähemmän turistikatiskaksi. Tietenkin luostarin pitää luostari olla.  Turismi on tuonut rahat luostarin toimintaan. Ehkä alkoholin myynti ottaa jatkossa turismin paikan.

Hotelli vaatisi remonttia. Yleisölle tarkoitetut illanvietot laskivat sen varaan, että ihmiset keskustelevat keskenään. Ravintoa sentään riitti.

Yöpalveluissa emme käyneet, ja muissakaan emme pystyneet olemaan koko aikaa. Myös palvelut olivat enemmän hartaita kuin näyttäviä, ainakin niiltä osin, kun olimme paikalla. Etenkin jäin kaipaamaan komeaa kuorolaulantaa.

Luostarissa ei ollut lunta. Havukasa oikealla on seimi, jonne Jeesus-lapsi syntyi vasta joulupäivänä.

Saarikosken haudalla kynät peittivät kummun. Valitettavasti meillä ei ollut kynää mukana. Kävimme myös Elina Karjalaisen ja Kalle Holmbergin haudoilla.

Kulttuurikeskuksessa oli sama näyttely kuin viime vuonnakin: Taivaallista valoa. Siellä sai kuvata.

Luin luostarissa kaksi metropoliitta Panteleimonin kirjoittamaa dekkaria:

152. Metropoliitta Panteleimon: MATKALLA KAINUUSSA §§

199 s. Myllylahti 2023

Pantsu kirjoittaa leppoisasti näitä poliisinleski Elisabet Urhosen tuykimuksia. Pari murhaa tulee selvitettyä, ja samaan tulokseen tulee myös ystävätär Impi sairasvuoteellaan.

153. Metropoliitta Panteleimon: VIENAN RISTI §§½

189 s. Myllylahti 2021

Kylän kupeelta löytyy hauta, jossa murhatun laukkuvienalaisen luuranko. Ökytalon isäntä kopautetaan hengiltä ja hirtetään. Poliisi karsastaa Urhosen rouvaa, joka kuitenkin postineidin kanssa ratkaisee murhien ongelman. Juoni pysyy kasassa ja Mauno ja Maikki saavat toisensa.

Luostariin ajoimme Riistaveden kautta ja palasimme kotiin Leppävirran kautta. Riistavesi-reitti on  osittain melko kehno ajettava.

Emme vannoneet palaavamme vuoden kuluttua Valamoon, mutta kuka tietää.

UTOPIOITA

 Luettu:

125. Tabet Sirpa: KAIKKI KAUPAN §½

381 s. Crime Time 2013

Kömpelöllä kielellä kirjoitettu liian pitkä kertomus, jossa kaikki on ennalta arvattavaa. Jäljittämätöntä dopingia ja ikuista elämää etsitään, mutta henki siinä lähtee yhdeltä ja toiselta. Frodo-koira oli ainoa kunnon tyyppi.

126. Tolkien J.R.R.: LA HOBITO au tien kaj reen §§§§

223 s. Sezonoj 2000 (Gledhill ja Auld)

Loistelias käännös esperantoksi, ja mainio on teoskin. Jotenkin esperantoksi luettuna tuntui enemmän aikuisten kirjalta, kuin suomeksi. Kuvitus on tökerö.

***********

Eläkkeellä oleva fyysikko Kari Enqvist kirjoittaa blogissaan(?) taas viisaita.

Euroopasta on tehtävä liittovaltio. Joka maalle yksi senaattori. Päätökset enemmistöperiaatteella. Edustustossa edustajia valtioiden asukaslukujen mukaan. Muuten epädemokraattiset maat (Venäjä, Kiina jne), johon suuntaan USA:kin on menossa, jyräävät meidät.

Olen ehdottomasti samaa mieltä. Tosin kuolen, ennen kuin tämäkään utopia toteutuu, jos toteutuu. IOP.

Yksi lasten- ja kaksi aikuisten fantasiaa. Ja InCarin moittimista.

 Fantasiakirjallisuutta luettu:

74. Lahti Kosti: TIUKALLE OTTI, MUTTA SELVÄN TEKI §

 223 s. Otava 1923

Scifiä lentolaite "helikopter", jolla ei ole kummoista roolia. Oikeasti ensimmäinen helikopteri tuli Suomeen 1952. Eli lähinnä vain poliittinen fiktio kommunistisesta vallankumouksesta, joka epäonnistui.

75. Kohonen Yrjö: AVARUUS VAARASSA §

80 s. Kirjapaja 1945 

Kirjaa on sanottu huonoimmaksi tieteisromaaniksi Suomessa. Eikä suotta sanota. Auringosta erkanee "meteori" joka suuntaa kulkunsa kohti Maata. Roistot heiluttelevat planeettoja radoillaan ja soliittitippa on piilotettu tohtorin kivijalkaan. Sepä tuhoaisi puolet maapallosta räjähtäessään. No, ei hätää, Taivaan Isä auttaa ja uhkat häipyvät, Mukana kirjassa on muutaman sivun pituinen tökerö kuvasarja. Näitä kirjoja on tehty vanhempia varten, ovat lapsirukilleen ostaneet aivopesutuotteita. 

76. Manner Sulevi: ISÄ, MITÄ TAPAHTUI? §§§

346 s. Wsoy 1983 

Eero J. Tikan ja Juha Nummisen yhdessä kirjoittama teos ydinvoimalasabotaasin yrityksestä, joka miltei onnistuu. En tiedä, onko kirjassa kerrottu mahdollista, mutta sujuvasti kirjoitettu teos on mainio lukuromaani. Ydinvoimalamainoksesta se ei käy.

*******************

Juhannus on ensi viikonloppuna ja veimme auton tänään moottorihuoltoon. Huomenna pitäisi homman olla kunnossa. Mutta sitten on vielä keularuttu. Kesäaika menee yhden InCarin takia pipariksi. 

Pääkirjoitus

 

Tähdet ja avaruus-lehden päätoimittaja Marko Pekkola (tuttu mies ) on pääkirjoituksessaan erittäin närkästynyt presidentti Trumpin toilailuista. Kaikenlainen avaruustiede on pantu jäihin, miljardeja maksaneet suunnitelmat on keskeytetty ja ilmastonmuutostutkimus samoin. 

Eikä muiden tieteiden asema maassa taida olla sen paremmalla tolalla, eikä tämä ole yliopistojen vika.

Joten maanantaina lähdemme rantamökille.

VENESEIKKAILUJA

Kotimaista  fantasiaa luettu:

41. Lydecken Arvid: KUULAHDEN MOHIKAANIT §§½

104 s. Otava 1926 

Tämä on scifiä. Kaksi poikaa haaksirikkoutuu veneellään Suomenlahdella oudolle lasitornille. Sen sisällä on kaikenlaista ihmeellistä – mm. manuuri, joka kulkee maan ja veden läpi. Koska oikea aika ei vielä ole tullut, paikalliset manuaarit elävät merenalaisissa tiloissaan salassa ja kehittävät tietojaan, jotka paljastetaan ihmiskunnalle vuonna 2500. Pojat päästetään ihmisten ilmoille, kun he ovat luvanneet pitää kokemansa salassa. Ja kukapa heitä uskoisikaan. Mikä on se suuri tulevaisuudessa paljastettava salaisuus, ei käy ilmi. Joten odotetaan. Toinen lukukerta.

42. Kauppinen Toivo: SEIKKAILU KADONNEESSA KAUPUNGISSA §½

102 s. Karisto 1947 

Tarunomainen Vinetan kaupunki on vajonnut Itämereen ja nousee näkyville päiväksi kerran sadassa vuodessa. Kertomus pohjautuu vanhaan legendaan, jonka mukaan Selma Larerlöfkin on tarinoinut, paljon paremmin. Pojat purjehtivat oikeaan aikaan paikalle ja joutuvat selkkauksiin. Toki pelastuvat, mutta juoni ontuu. Toinen lukukerta.

****************

Menen 24.4 johonkin ihmeen tutkimukseen. Vaimo omaansa toukokuun alussa. Mökille tekee mieli kuin venosen vesille. Ei tämä vanhuus aina niin hauskaa ole.

Positiivisella mielellä

 

Ikävä olla oikeassa ja väärässä, aikanaan kun hävittäjähankintoja mietittiin, olin sitä mieltä, että jos ostetaan pitää ehdottomasti ostaa Euroopasta, ja mieluiten Ruotsista. Koska USA ei taida tuosta toeta, eurooppalaisten (osan siitä) pitäisi tiivistää yhteyttään. Lopuksi saattaa käydä niin, että Pohjoismaat jäävät viimeiseksi demokratian muistomerkiksi maailmaan. Onneksi kuolen karkuun ennen sitä.

(Kuvituksena kirjahyllystäni Maailman loppu vuodelta 1921 ja Sotaretki Karjalaan vuodelta 1930)