VÄINÖ KATAJA (Juvelius) syntyi Hailuodossa 1867 ja kuoli sydänkohtaukseen 47-vuotiaana Ylitorniossa 1914. Luin neljä teosta hänen runsaasta tuotannostaan:
********************
27. Kataja Väinö: KOSKENLASKIJAN MORSIAN §§§
230 s. Karisto 2000 (1914) 8.p
Reipas kahteen kertaan filmattu tarina Perä-Pohjolasta. Lautat ryskävät Korpikoskessa, Kero-Pieti levittää jumalansanaa ja koskenlaskija Antti voittaa Nuottaniemen Hannan omakseen.
28. Kataja Väinö: HEINÄRANNAN ISO-MUSTA §½
75 s. Karisto 1935 (1911)
Kertomus höyrykäyttöisen puimakoneen tulosta Heinärannalle. Liekö piilomainontaa, kyllä koneesta harmiakin tuntui olevan.
29. Kataja Väinö: NOIDAN KIROT §§§
144 s, Karisto 1914
Lappalainen Jantukka karkotetaan kodistaan. Hän kiroaa asuinpaikkansa. Simopa laittaa talonsa kirosta piittaamatta paikalle. Vaivoja tulee, mutta syyllinen on ihan lantalainen kenoselkä. Lopussa taas aurinko niemelle armaasti paistaa.
30. Kataja Väinö: IRJA §§
97 s. Karisto 1967 6.p (1901)
Katajan esikoisteos, samalla Kariston (Tuolloin Karlsson) ensimmäinen kustannettu kirja. Nätti opettajatar panee ruman maanviljelijän pään sekaisin mutta lähteekin keppiä keikuttavan metsäherran matkaan.
(Tullikavaltajia en saanut luettua loppuun.)
******************
Koskenlaskijan morsian on filmattu kahteen kertaan, 1923 (Karu) ja 1934 (Vaala). Myös Noidan kirot on filmattu, vuonna 1927 (Puro).
Katajalle on pystytetty patsaskin, Ylitornioon vuonna 1972. Veistäjänä Ensio Seppänen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti