Perho on aivan viehättävä kunta, jossa n. 2500 asukasta. Joimme kahvit ihan viihtyisässä huoltoaseman kahviossa. Siitä yritimme kirpputorille, jonka piti olla auki mutta joka oli kiinni, sitten suuntasimme kierrätyskeskukseen, jota emme löytäneet ja vihdoin kävelimme reitin Perhojoen viertä, edes takaisin välillä puolta vaihtaen.
Matkalla on mm. tämä patsas, jonka paikalliset leijonat ovat kunnalle lahjoittaneet.
Soma kirkko seisoo kummulla, on se tuolla vaikka kuuset suurimmalta osin sen peittävät.
Kellotapulin takana seisoo vaivaisakka, jonka rinta-aukkoon ropomme pistimme.
Sisätiloilta kirkko on rauhallinen hillittyine väreineen. Keskellä salia seisovat urut, jotka kuulemma eivät olisi parvelle mahtuneet.
Vielä kävimme paikan ainoassa ruokalassa syömässä mitäänsanomattomat hampurilaisateriat ja ajoimme mökille.
Eilen kävimme Karstulassa ja mukaan lähti kirpputorilta neljä oikeanmallista teekuppia.
******************
Ja luettukin on:
76. Hirvonen Kaarlo: KONDORIT TIETÄVÄT KUOLEMAA §§½
219 s. Kansankirja 1945
Hirvonen toimi lähinnä Kreikan historian tutkijana, mutta kirjoitteli myös viihdettä. Tämä Etelä-Amerikan Andeille sijoittuva seikkailukertomus on ihan kelpo tarina – jonka loppu ikävä kyllä läpsähtää kuin lehmän lanta ahon laitaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti