CHRISTIEN TOINEN KUTSU

 

Hiljalleen olemme keränneet Sapo-sarjaa. Aluksi rajana oli kahden euron kappalehinta, ja kalliimmat kirjat sivuutimme huoletta. Agatha Christien novellikokoelman Toinen kutsu näimme Kontissa kerran, hinta oli 17 euroa. Ei tullut kauppoja. Siihen aikaan tästä Saposta nro 361 pyydettiin jopa sata euroa Vammalan vanhan kirjan päivillä. Kun nyt menimme taas kerran Konttiin ja menin pokkarihyllylle Sapo-tilannetta tarkistamaan, Toinen kutsu odotti siististi ylähyllyllä muutaman muun Agathan kanssa. Nide oli miltei koskemattomassa kunnossa, selkäkin aivan sileä. Hinta 2 €. Tietenkin teimme kaupat.

Kotona tarkistin saatavuustilanteen. Tyydyttävä kappale oli Finlandia-kirjassa kaupan viidelläkympillä. Antikvaarista teoksen olisi saanut kotiin neljälläkympillä.

Sapoja puuttuu vielä noin 60. Mutta yksi kompastuskivi on siis ylitetty. Eikä tarkoitus ole saada sarjaa täyteen. Kahden euron rajaa voi tosin hieman tarvittaessa nostaa, ehkä jopa viiteen euroon.

JOKA VANHOJA KIRJOJA MUISTAA ...

Luetut, vanhempaa kirjallisuutta:

 

9. Ivalo Santeri: JUHO VESAINEN §§

258 s. Wsoy 1950 (1894) 15.p

Hämärien historiatietojen mukaan sepitetty teos, jossa kostoretket hävittävät vuoroin Pohjanmaata, vuoroin Vienaa. Petsamon luostarin Vesaisen joukot tuhoavat ja tappavat munkit, ja joku kaupunkikin siinä joutessa poltetaan. Vaan saa Juho musketista luodin rintaansa ja heittää henkensä hetkeä ennen, kun vaimorukka saa vainajamiehensä kotituvan lattialle retkottamaan Ei ole sankaritaru tämä.

10. Moberg Vilhelm: MIES JA HÄNEN NAISENSA §§½

319 s. Aura 1944 2.p (Mikko Taipale)

Riepuniemen mökin pienessä kirjahyllyssä oli muutama teos, ja tämä oli yksi niistä. Luin sen noin 12-vuotiaana ja kertomus jäi mieleeni tuhmempana kuin se on. - Mies muutti kylään ja rakastui naapurin rouvaan. Vastarakkauttakin sai, ja puskissa kuhnittiin. Miehen piika mustasukkaisuuttaan antoi syntiset ilmi. Mies lähti litomaan, ja lopussa nainen avasi kotiuksensa ja poistui – minne lie.

11. LIITTO Suomen kaunokirjailijaliiton albumi 1902

254 s, Weilin 1902

Suurelta osin harrastelijatason kirjoitelmia ja runokyhäelmiä. Mukana sentään Volter Kilpi, Juhani Aho, Maila Talvio ja Eino Leino. Parasta I. (K?) Inhan viisi satua.

***************

Kävimme Jyväskylässä, jossa sisar vähitellen kuihtuu pois. Hänen luonaan käy hoitaja neljä kertaa päivässä. Nykypuhelimien kanssa on ongelmia, olisi parempi, jos pöydällä olisi vanha kunnon lankapuhelin. 

Ja Siilinjärven kirkossa oli leppoisa tunnelma ja pappeja kuin pipoa, joten kävin ehtoollisella.

KIRJOJA KERÄTÄÄN

 Luetut:

4. Juhani Risto: SALATUIMPAAN SAAKKA §§

302 s. Like 2009

Suursuomihaavetta herätellään mutta taivaan tuuliin lentää everstin asevarasto. Paavali on hukassa, vaan ilmestyypä ovelle viimeisellä sivulla. Tunnelma on kuin maalaismarkkinoilla, jossa nuoriso mellastaa.

5. Lagerkvist Pär: SIBYLLA §§§½

194 s. Wsoy 1956 (Mika Waltari)

Legenda, joka ihmeesti veti puoleensa. Vuohet, oraakkelit, kuolematon mies ja rujo jumallapsi täyttävät vuorenrinteen epätoivolla.

6. Ellilä E. J.: KIRJA ON KOHTALONI §§§§

184 s. Gummerus 1948

7. Ellilä E, J.: KIRJOJEN TAIKA §§§

144 s. Wsoy 1952

8. Ellila E. J.(Toim): OMA KIRJASTONI §§

218 s. Wsoy 1949

Kolme teosta kirjoista ja niiden keräilystä. Ellilä (1892 – 1983) oli kustannusvirkailija ja toimittaja, jonka omassa kirjastossa oli enimmillääm 35 tuhatta kirjanimikettä. Kohtaloni ja Taika ovat henkilökohtaista tilitystä Ellilän omasta kirjasuhteesta, Kirjastossa muutamat henkilöt kertovat omista kirjastoistaan. Valitettavasti jutut menevät pitkälti nimikkeiden luettelemiseksi. Ajalleen kuvaavaa on, että ainoa mukaan päässyt nainen (Jenny Paulaharju) kertoo miesvainajansa kirjastosta.

****************

Tylsä talvi etenee. Huomenna on tarkoitus käydä Jyväskylässä, sunnuntaina Siilinjärvellä liturgiassa. 

Mutta isot herrat käyvät yhä hulluimmiksi enkä näe minkäänlaista viisastumista näköpiirissä. Maailma räjähtää populistiseen somepaskaan. 

ELLILÄ EINO JOHANNES

WH HH:n suositeltua E.J. Ellilää, kävin Kirja- ja Lehtilinnassa, josta ystävällinen  Raimo  Kreivi kaiveli hyllyistään nämä kolme teosta. Ellilän laajassa tuotannossa on paljon muitakin, joihin voisi tarttua.

 

 Jostain syystä skanneri oli sitä mieltä, että ylimmän kirjan teksti on violettia. mutta ei ole, harmaata teksti on. Kuvia kannatta näpätä, tekstit tulevat paremmin näkyviin.

Teoksen Kirja on kohtaloni olen jo miltei lukenut loppuun. Suosittelen, Ellilä ei ole turha mies. Omassa kirjastossaan hänellä oli 32 000 nimikettä.

LIITTO vuodelta 1902

 

Varkauden eri liikkeistä hankimme kahdeksan kirjaa. Rahaa paloi neljä euroa. Santeri Ivalolta ovat teokset Kreivin aikaan, Pietari Särkilahti ja Juho Vesainen. Viimeisessä on Erkki Tantun kuvitus. Uusintapainoksia 1950-luvulta.

Agatha Christien Kuolema ilmoittaa lehdestä on vuodelta 1951, Wsoy, 2. painos. Kääntäjä Eila Pajastie. Sama käännös on myös Sapossa nro 79.

Haahtelan Lumipäiväkirja ja Cunninghamin Säkenöivät päivät ovat vaimon hankintoja.

Vuodelta 1902 on teos Liitto, Suomen kaunokirjailijaliiton albumi. Mukana useita mielenkiintoisia nimiä Volter Kilvestä lähtien. Saatan palata sisältöön myöhemmin.

Pär Lagerkvistin Sibyllan, Wsoy 1956, on kääntänyt Mika Waltari.

************

Eksyin vahingossa jollekin rokotusvastaisten huuhaa-sivulle.  Jopa ennestään heikko usko ihmisiin rapistui vielä lisää.