SÄHKÖLLÄ LIIKUTAAN

Postauksen kirja-arviot kohdasta whwlpietari: WHH211 Luettu fantasia

 Kuvan tarina luettu-osuuden jälkeen.

Luettu;

31. Dickson Carter: KYMMENEN TEEKUPPIA §§

334 s. Wsoy 1992 3.p (Eero Ahmavaara) Sapo 5

Eräänlainen suljetun tilan murha, joista J. D. Carr on kuuluisa. Mutta minkä teet, kun lukija on vanha ja pitää lopussa ihmetellä, kukas se murhaaja olikaan. Ja miksi niitä teekuppeja piti asetella.

32. Ingman A.E.: LATVASAAREN KUNINKAAN HOVILINNA §§§

197 s. Wsoy 1944 (1916) 2.p 

Leppoisaa jutustelua. Roistoja ajetaan takaa, löytyy vanha linnoitus Latvasaaresta, linnasta ihmeitä ja kummia. Scifiä on painovoiman kumoamistaito. Lipaston salalokerosta löytyy selostus jännittävästä matkasta Egyptiin. Tykilläkin ammutaan ja roistot saadaan kahleisiin. Toinen lukukerta.

33. Rannanpää Kari: SUOMALAISEN LENTÄJÄN TARINA §§

220 s. Kirja 1918 

Insinööri Kajava rustaa lentokoneen, joka modernisti käy sähkövirralla. Mainiota akkuainetta hän myös kehittää. Siinäpä nykyautoille hyvä keksintö. Lentoon lähdetään, maapalloa kierrellään. Päähenkilökertoja Eero rakastuu imelästi Ernaan. Sotahommiin siinä sivumennen joudutaan, ammuskellaan, konekin kaapataan ja erilleen joudutaan. Lentokone tuhoutuu ja teksti muuttuu sekavaksi vöyhötykseksi, mutta aikansa hiihdeltyään päähenkilö tapaa takkatulen edestä rakkaimpansa ja sormukset pujotellaan sormiin. Toinen lukukerta.

************************

Suomalaisen lentäjän tarina muistuttaa etenkin alkuosaltaan Lauri Kalman teosta Maapallon ympäri lentokoneella. Molemmissa pykätään lentokone ja sillä lennetään pitkät matkat. Kalman teos on tasokkaampi,  koska Rannanpään tarina hajoaa loppupuolelta miltei käsittämättömäksi kohellukseksi.

Kalma Lauri: MAAPALLON YMPÄRI LENTOKONEELLA §§½

224 s. Karisto 1920

Kolme miestä ja yksi naissalamatkustaja lentävät Suomi-lentokoneella Maapallon ympäri. Komea on kone, siinä on mm. avoyläkansi ja monta huonetta. Kateelliset muunmaalaiset yrittävät estää matkan onnistumisen. Tavataan mm. 1500-luvulta asti eristyksessä ollut maailma, muutama ihmissyöjä ja tappeluja jos jonkinlaisia. Kiertomatka onnistuu. (Välillä Kalma sortuu selvittämään omaa   maailmankuvaansa, joka ei ole valoisa.) Valitettavasti kirjailijan rohkeus loppuu viimeisellä sivulla ja hän vihjaa, ettei matkaa muka tapahtunut. Silti fantasiakaappikamaa.

Kalma hujeltaa bensiinimoottorilla, mutta Rannanpää kuljettaa porukkaansa kepeästi sähköllä, ja akkumallikin on niin moderni, ettei sellaista ole vieläkään keksitty. Tässä hän on samoilla linjoilla Väinö Airolan kanssa, jonka teoksessa Keksijän voitto (1922) sähkö myös akkuineen on kelpo voimanlähde. Lieneekö Airola saanut idean Rannanpään lentokirjasta?

Airola Väinö: KEKSIJÄN VOITTO §§½

223 s. Wsoy 1922

Suomalaismies Penttilä keksii kunnon kuivapariston ja maailma sähköautoistuu. Lisäksi mies kehittää langattoman puhelimen eli kännykän tukiasemineen. Lopussa Put.. ei kun Belyi alkaa ryppyillä Venäjällä ja Penttilä kehittää sähkölentokonelaivueen, joka tuhoaa Eurooppaan vyöryvät miehitysjoukot. Melko kekseliästä, kirjan kirjoittamisesta on yli 100 vuotta kulunut. Eikä sähköautoakkuongelmaa ole vieläkään täysin ratkaistu. Ikävänä sivujuonteena kirjoittaja tuntuu olleen juutalaisasiassa kansallissosialismiin kallellaan.

Positiivisella mielellä

 

Ikävä olla oikeassa ja väärässä, aikanaan kun hävittäjähankintoja mietittiin, olin sitä mieltä, että jos ostetaan pitää ehdottomasti ostaa Euroopasta, ja mieluiten Ruotsista. Koska USA ei taida tuosta toeta, eurooppalaisten (osan siitä) pitäisi tiivistää yhteyttään. Lopuksi saattaa käydä niin, että Pohjoismaat jäävät viimeiseksi demokratian muistomerkiksi maailmaan. Onneksi kuolen karkuun ennen sitä.

(Kuvituksena kirjahyllystäni Maailman loppu vuodelta 1921 ja Sotaretki Karjalaan vuodelta 1930)

ESKO KOSIOMATKALLAAN

  Luin:

29. Heikkilä Risto: TÄHTITAIVAAN MERKITYKSIÄ

227 s. Kirjapaja 2008

Teologi, tähtiharrastaja Heikkilä koettaa soviella yhteen astronomiaa ja Raamattua. Ei tuo tietenkään onnistu. Pappismiehen on vaikea tunnustaa, että Raamattu on vertauskuvannollista tekstiä – vaikka mies itsekin tunnustaa, että Raamattu ei ole tiedeteos.

30. Kivi Aleksis: NUMMISUUTARIT §§§ §§

200 s. Gummerus 1923

Surullinen komedia ihmisyydestä. Teos on goottilaisin kirjaimin painettu, mikä antaa lukemiselle oman lisänsä. Muistan Porvoon Yhteislyseossa äidinkielen tunnilla kerran esittäneeni Eskoa. Ja koska muistan, sen on täytynyt olla koskettava hetki. Arvokkaan teoksen on kuvittanut Topi Vikstedt. Minun silmissäni kuvat ovat töhryjä.

Kuvittajan nimeä ei ole teoksessa, vain nimikirjaimet.  Ovatko alkusivun E ja K Eskon puumerkki?

*************************

TUULEN VIEMÄÄ KAHDESTI

 Tuuli vei:

26. Sariola Mauri: ENKELI LUMESSA §§

233 s. Gummerus 1975 3.p

En ollut muistaakseni tätä aikaisemmin lukenut. Kurja murha ja verta hangella, sekä epälooginen murhaaja. Viihtyisä silti, kuten yleensä MS:n tekeleet.

27. Mitchell Margaret: TUULEN VIEMÄÄ I. §§§

422 s. Otava 1947 6.p (1936) (Maijaliisa Auterinen)

Kun alkupuolen hienostohömpästä on päästy sisällissotaan, teos on ihan vetävä. Jenkit tulevat ryminällä ja jyräävät alleen etelävaltiolaiset konfederationistit. O´Haran suku kokee kovia. Neekerit ovat neekereitä ja orjia ja hyvin kohdeltuja ihmisiä, ja jenkkidemokraatteja pelätään silmittömästi.

28. Mitchell Margaret: TUULEN VIEMÄÄ II §§

444 s. Otava 1947 4.p (1936) (Maijaliisa Autereinen)

Toinen osa kertomuksesta, jossa puolustetaan neekeriorjuutta, alistetaan naisia ja vastustetaan demokratiaa. Scarlett on älykäs mutta tyhmä, Ashley lälläri ja Rhett opportunisti, ei heihin voi samastua. Aikansa tuote kirja tietenkin on, sujuvasti kirjoitettu mutta liian pitkä ja ennen kaikkea epämoraalinen.

Luutnanttirakkautta Iisalmelta

 

Iisalmessa joimme kahvit Väisäsen kauppahallikahviossa, siitä kiersimme kirpputorit ja lopetimme oleilun Olvi-hallin lounasravintolaan.

Lähetyskirpputorilta ostimme kaksi kirjaa ja kaksi sapoa otimme ”Saa ottaa”-korista. Mielihyvin jätin ostamatta Tuulen viemää-romaanin kaksi mukajatkoa nimeltään Scarlett I ja II (Alexandra Ripley)

Sapot meillä on ennestään, mutta rantamökin kakkosvarasto täydentyy,  Onpa minulla tuo ei-sapokin ennestään:

    Reponen Kalervo: LUUTNANTTI HARHON RAKKAUS §§

    225 s. Karisto 1953 2.p

   Tuntematon maa, onpa outoa räjähdysainettakin sekä muuta kummallista.         Sekä uljaita suomalaissotureita sotkeutumassa toisten asioihin.

Ostelen halvalla näitä vanhoja suomalaisia scififantasioita, vaikka ne eivät muita kuin minua kiinnostakaan.

Vaahteramäen kirpparilta emme löytäneet mitään.

Kävellessämme ympäriinsä otin kuvan luterilaisen kirkon tornista huurteisten koivujen takana.

Kävimme myös katsomassa ortodoksisen kirkon ulkoapäin. 

Ajoin takaisin Kuopioon leppoisassa kevätsäässä.