lauantai 21. maaliskuuta 2026

Pyhiä ja vähemmän pyhiä

Kun haluaa seinälleen pyhimyskuvia, kannattaa ostaa kuva, jossa pyhiä on paljon. Kappalehinta jää pienemmäksi.  Korkeatasoinen painotuote, 7 euroa. Lähtöisin Retretin taidenäyttelystä, muistan olleeni sitä paikalla katsomassa kauan sitten (1996). 


************

Luin:

31. Ilmari Osmo: SIRIUKSEN LÄHETTILÄS §½

154 s. Wsoy 1958 NTK 112 

Kaksi parikymppistä pojankoltiaista seikkailee Venuksessa ja Maapallolla. Siriukselta saapuu metallipallo, paikallinen osaäly, joka auttaa nuorukaisia. Maassa syttyy kapina, koltiaiset painuvat paikalle ja älykuulansa avulla nujertavat kapinalliset. Suurin osa teoksesta on pahinta mahdollista sodankäyntiä. Lopuksi viimeisillä voimillaan kuula antaa nuorukaisille elämänohjeita, vaikkakin toteaa, ettei Maan asukkaille voi viisautta siirtää heidän alhaisen kehitysasteensa tähden. No, tuo on totta. 



32. Garcia Marguez Gabriel. CENT JAROJ DA SOLECO

411 s. Mondial 2013 3. p (esperantoksi Fernando de Diego)

Kirja on loistava, joten siihen en sen kummemmin puutu. de Diego käyttää äärimmilleen vietyä esperantoa, joten teosta ei ole helppo lukea, ellei hallitse kieltä liki täydellisesti. Minullekin kertomuksen läpiluku kävi voimille, vaikka suomeksi olen kirjan kolmeen kertaan lukenut.   


***********

Mökkikausi siintää silmiin, vaikka kummallakin on terveyshoidollisia käyntejä tiedossa. Jossain välissä hyrähtää pösö kohti Kannonkoskea, eikä silloin maailmanmeno pimpsata niin pahasti kuin yleensä. (Huom. siistitty virke)

 

torstai 19. maaliskuuta 2026

VÄINÖ KATAJA koskenlaskussa

 

VÄINÖ KATAJA (Juvelius) syntyi Hailuodossa 1867 ja kuoli sydänkohtaukseen 47-vuotiaana Ylitorniossa 1914. Luin neljä teosta hänen runsaasta tuotannostaan:


********************

27. Kataja Väinö: KOSKENLASKIJAN MORSIAN §§§

230 s. Karisto 2000 (1914) 8.p

Reipas kahteen kertaan filmattu tarina Perä-Pohjolasta. Lautat ryskävät Korpikoskessa, Kero-Pieti levittää jumalansanaa ja koskenlaskija Antti voittaa Nuottaniemen Hannan omakseen.



28. Kataja Väinö: HEINÄRANNAN ISO-MUSTA §½

75 s. Karisto 1935 (1911)

Kertomus höyrykäyttöisen puimakoneen tulosta Heinärannalle. Liekö piilomainontaa, kyllä koneesta harmiakin tuntui olevan.




29. Kataja Väinö: NOIDAN KIROT §§§

144 s, Karisto 1914

Lappalainen Jantukka karkotetaan kodistaan. Hän kiroaa asuinpaikkansa. Simopa laittaa talonsa kirosta piittaamatta paikalle. Vaivoja tulee, mutta syyllinen on ihan lantalainen kenoselkä. Lopussa taas aurinko niemelle armaasti paistaa.




30. Kataja Väinö: IRJA §§

97 s. Karisto 1967 6.p (1901)

Katajan esikoisteos, samalla Kariston (Tuolloin Karlsson) ensimmäinen kustannettu kirja. Nätti opettajatar panee ruman maanviljelijän pään sekaisin mutta lähteekin keppiä keikuttavan metsäherran matkaan.


(Tullikavaltajia en saanut luettua loppuun.)

******************

Koskenlaskijan morsian on filmattu kahteen kertaan, 1923 (Karu) ja 1934 (Vaala). Myös Noidan kirot on filmattu, vuonna 1927 (Puro).

Katajalle on pystytetty patsaskin, Ylitornioon vuonna 1972. Veistäjänä Ensio Seppänen.



sunnuntai 15. maaliskuuta 2026

Meren yli, koskesta alas

Latasin tietokoneeseen jo ajat sitten erittäin käyttökelpoisen ohjesivuston: Kielitoimiston sanakirja. Aina kun herää epäilys jostain sanasta, sen taivutuksesta tai merkityksestä, käyn asian tarkistamassa. Pelaa tuo puhelimessakin.

Luetut, ostettuja Iisalmesta ja Varkaudesta. Maastamuuttajissa on seitsemän osaa.

25. Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 1 §§§

254 s. SSKK 1974 (1949) (Kristiina Kivivuori)

1850-luvun puolivälissä koittavat katovuodet ja ruoka uhkaa loppua. Paremman elintason perään hamuavat Karl Oskar perheineen ja Amerikan kultamaa kimmeltää silmissä. Ensimmäisessä osassa päästään vasta meren rannalle ja ihmetellään kurjan näköistä Charlotta-purjealusta, jolla matkaan ollaan lähdössä.


26. Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 2 §§§½

222 s. SSKK 1974 (Kristiina Kivivuori)

Muuttoseptologian toinen osa, jossa purjehditaan kymmenen viikkoa merellä ja saavutaan New Yorkin satamaan. Ei matka mikään huviristeily ollut.

 




 


27. Kataja Väinö: KOSKENLASKIJAN MORSIAN §§§

230 s. Karisto 2000 (1914) 8.p

Reipas kahteen kertaan filmattu tarina Perä-Pohjolasta. Lautat ryskävät Korpikoskessa, Kero-Pieti levittää jumalansanaa ja koskenlaskija Antti voittaa Nuottaniemen Hannan omakseen.



 

keskiviikko 11. maaliskuuta 2026

Koskenlaskijan näköis(?)morsian

Iisalmella joimme kahvit kauppatorin kahviossa ja söimme lounaan Raatihuone-ravintolassa. Kirpputoreilta löytyi vain Väinö Katajan teos Koskenlaskijan morsian vuodelta 2000. Ensimmäinen painos ilmestyi 1914 ja tämä on kahdeksas. Kirja on kuvitettu Erkki Karun ohjaaman elokuvan (1922) otoksilla. Onneksi ei ole oikea ensipainos, koska entinen omistaja on saksineen soheltanut nimensä suotta pois.


Oli keväistä ajella Iisalmeen ja takaisin. Paluumatkalla haimme vielä Väisäsen Kotilihan myymälästä makkaroita.

torstai 5. maaliskuuta 2026

MUUTETAAN MAASTA

 Varkaudessa kadut olivat liukkaat, kahvi hyvää ja lounas oivallinen. Kirpputorikierros tuotti muutaman kirjan, eli Mobergin Maastamuuttajat-sarjan. Toki tämä on kirjakerhoseitsikko, mutta lukeakseni minä tämän ostin. Vaimo hankki yhden musiikkilevyn ja yhden puseron. Matkaan olimme tyytyväiset.


Luettua:

23. Lumikero Kari: UUTISMIES §§§

412 s. Tammi 2019

Fiksusti, itseään liialti kehumatta, Lumikero kertoo elämästään, josta ei menoa ja meininkiä puutu. Hullu maailma ei miestä nujertanut, ja vaarallisen toimittajaelämän ainoa ruumiinvamma tuli Suomessa; mies liukastui lentokenttätaksia odottaessaan ja kaksi kylkiluuta murtui. Nikosiankeikka hoidettiin silti särkylääkkeillä.



24. Ivalo Santeri: KREIVIN AIKAAN §§½

342 S. Wsoy 1950 3.p

Esa sotii, saa aatelisarvon, menee toiseksi parhaan tarjokkaan kanssa naimisiin, lähtee taas turhiin sotiin, palaa raajarikkona ja eukkopa on siveänä odottanut. Karmalan tila saa kunnon isäntänsä pelloilleen, vaikka yksi kuikelo oli tällä välin kovin paikkaa havitellut.

Olin toki aikaisemmin Kreivin aikaan-kirjan lukenut:

Oranen Kaija: KREIVIN AIKAAN §§§

454 s. Teos 2017 YK

Ison vihan ajan tapahtumia kuvataan 1700-luvulta. Tarina pohjautuu samaan legendaan, josta Juhani Aho kirjoitti JUHA-teoksensa. Pitkälti pyöritään Kajaanin linnassa, kursiiviteksteissä kerrotaan Per Brahen toimista. Kaunis Kaija ehtii rymistellä monessa mukana ja lopuksi reessä Ruotsiin paettaessa jo kolmas mies saa koetella Kaijan kohdussa kasvavan lapsen potkuja. Viihdettä, mutta asiallista.

MAASTAMUUTTO ETENEE

Luettu:   33. Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 3 §§§ 268 s. SSKK 1975 (Kristiina Kivivuori) Uudisasukkaat matkaavat New Yorkista Min...