Petsamon rataa ja kurjaa valitusta

 LUIN:

46. Olli (Väinö Nuorteva): YSTÄVÄNI JA HUONETOVERINI KALLE NIEMELÄINEN §

126 s. Otava 1958

Toki minäkin Ollin pakinoita pienenä luin. Yllätyksetöntä pullapitkoa ilman rusinoita.

47. Kapteeni Teräs (Jalmari Kara): PETSAMON RATA §§

182 s. Kirja 1921 

Rovaniemeltä Petsamoon tehdään yksikiskorata sähköjunille. Korkeaisänmaallinen tunnelma vallitsee. Liikemiehet rakentavat radan hyvää hyvyyttään ja lahjoittavat sen lopuksi valtiolle. Suotta odotin juonessa jonkinlaista käännettä, ellei sellaiseksi lasketa myrskyä ja työläisten lakkoilua. Rakkauttakin yritetään kuvata tökerösti. Niteen kansikuvan yksiraideradan sähköveturi näyttää Ukko-Pekalta savupiipputupruineen kaikkineen (U-P rakennettiin tosin vasta 1937).  Toinen lukukerta.

****************

Pääsiäinen on lopuillaan. Missään kirkonmenoissa emme käyneet, vanhuus voittaa. Kävimme sentään eilen Toivalan tsasounaa ulkoapäin katsomassa. 

*************

Torstaina menen Abi-kokeeseen. Luulin jo päässeeni ylioppilaaksi mutta minkäs teet, käsky kävi (Verenpaineen mittaus raajoista). Öisin olen sentään saanut nukuttua, kiitos uuden lääkkeen. Elon piiri kapenee, sen siitä saa kun näinkin kauan elää. 

VANHAA FANTASIAA ym.

Olen lukenut uudelleen vanhoja kotimaisia fantasiateoksia ja verrannut vaikutelmiani niistä poikasena (alle 70) tekemiini arviointeihin. whwlpietari: WHH211 Luettu fantasia. Muutoksia on, esim. Jäätynyt mies oli aikoinaan vain yhden pykälän arvoinen. Olen muuttanut arvioni ao. listaan.

43. Rauanheimo Uljas: INSINÖÖRI RUNGON PERINTÖ §§

134 s. Gummerus 1938

Outojen kummituskiemuroiden ja muiden jännien juttujen jälkeen selviää, että sädehoitoa ja laserleikkauksia tässä ennakoidaan. Varsinainen sädehoito alkoi vasta 1940-luvun lopulla, joten kyllä tämä scifihyllyyn on kelvollinen.  Toinen lukukerta.

44. Rauanheimo Yrjö: JÄÄTYNYT MIES §§½

104 s. Otava 1948 Poikien seikkailukirjasto 111   (Kuvitus Poika Vesanto)

Teoksen mukaan tehty kuunnelma uusittiin radiossa jokin aika sitten. En kuunnellut. Teos on tiivistunnelmainen kertomus miehestä, joka löydetään jäävuoreen jäätyneenä pohjoisella merellä jostain Huippuvuorten seutuvilta. Hänet sulatetaan henkiin ja hän muistaa löytäneensä kultasuonen ennen koomaan vaipumistaan. Kultaa lähdetään hakemaan, löydetään, lastataan laiva täyteen. Mies jää omasta halustaan jäätikölle, myrsky upottaa laivan ja Jäätynyt Mies taitaa jäätyä uudelleen. Toinen lukukerta.

45. Nyman Jake: KIELLETYT LEVYT

330 s. Gummerus 2017

Alaotsikko Sata vuotta musiikin sensuuria. Nymanin toimittamat Muistojen Bulevardi-ohjelmat olivat aikoinaan meille mieleen. Hauska oli tätä sensuuriteosta lukea, etenkin alkupuolelta ja vanhoilta ajoilta. Noin 1950-luvusta lähtien teksti muuttuu luettelonomaiseksi ja vähemmän kiinnostavaksi.

VENESEIKKAILUJA

Kotimaista  fantasiaa luettu:

41. Lydecken Arvid: KUULAHDEN MOHIKAANIT §§½

104 s. Otava 1926 

Tämä on scifiä. Kaksi poikaa haaksirikkoutuu veneellään Suomenlahdella oudolle lasitornille. Sen sisällä on kaikenlaista ihmeellistä – mm. manuuri, joka kulkee maan ja veden läpi. Koska oikea aika ei vielä ole tullut, paikalliset manuaarit elävät merenalaisissa tiloissaan salassa ja kehittävät tietojaan, jotka paljastetaan ihmiskunnalle vuonna 2500. Pojat päästetään ihmisten ilmoille, kun he ovat luvanneet pitää kokemansa salassa. Ja kukapa heitä uskoisikaan. Mikä on se suuri tulevaisuudessa paljastettava salaisuus, ei käy ilmi. Joten odotetaan. Toinen lukukerta.

42. Kauppinen Toivo: SEIKKAILU KADONNEESSA KAUPUNGISSA §½

102 s. Karisto 1947 

Tarunomainen Vinetan kaupunki on vajonnut Itämereen ja nousee näkyville päiväksi kerran sadassa vuodessa. Kertomus pohjautuu vanhaan legendaan, jonka mukaan Selma Larerlöfkin on tarinoinut, paljon paremmin. Pojat purjehtivat oikeaan aikaan paikalle ja joutuvat selkkauksiin. Toki pelastuvat, mutta juoni ontuu. Toinen lukukerta.

****************

Menen 24.4 johonkin ihmeen tutkimukseen. Vaimo omaansa toukokuun alussa. Mökille tekee mieli kuin venosen vesille. Ei tämä vanhuus aina niin hauskaa ole.

Otteita teoksesta Kukkuramäen kuulumisia.

Muutama sivu   Anneli Vänttisen historiikista Kukkuramäen kuulumisia. Isää (Kaarlo eli Kalle Virtanen) ei muualla teoksessa mainita. Ensimmäisissä kuvissa mukana Emmi Stenman, joka oli minun tokaluokan opettajani. Isä opetti kolmannen ja neljännen, sitten menin oppikouluun.

 

 

OUTOJA MAITA

Luulin, että kesä tuli jo. Vaan ei tullut. Tulee ensi viikolla, toivottavasti. Kuva keittiön ikkunasta.

Lukuosuus, lapsellista meininkiä:

38. Vänttinen Anneli: KUKKURAMÄEN KUULUMISIA

54 s. Kerkkoon kyläyhdistys 2001

Kerkkoon koulun historia 1901 – 2001

Isäni oli Kerkkoon koulun johtajaopettajana 1951 – 1965, eläköitymiseensä asti. Kävin koulussa 2-4 luokat, koulumatkaa ei siis ollut kynnystä enempää. Löysin netistä tämän historiikin, jonka kirjoitti opettaja, joka oli toimessa jo minun asumisaikani. Tilasin kirjan kaukolainana Porvoon kirjastosta, otin tästä myös kopion tietokoneelle. Muistorikas läpyskä.

(Koulu siihen aikaan kun minäkin asuin talossa. Oikealla talousrakennuksen pääty ja sauna, jonka ylinen liittyy läheisesti kertomukseeni MATKALLE VALMIS.)

39. Rautapalo-Rapp T(auno): MUSTAN KUUNARIN HARHARETKET §§

127 s. Kansankirja 1947 Poikien sininen sarja 17

Eteläisellä Jäämerellä alus ajautuu sumussa vulkaaniselle alueelle, tuntemattomalle saarelle. Hirmuliskojakin sieltä ryskää, ja apinaihmisiä. Kummasti päähenkilön tuttavia putkahtelee maailmalla esiin mistä sattuu, ja ah niin puhdasta lempeä toki on mukana tässä lastenkirjassa. 2. lukukerta. 

40. Lydecken Arvid: KUUDES MAANOSA §§

110 s. Otava 1947 (1924) 

Yhteissidos Sininen saari-teoksen kanssa. Pohjoisnavan ympäriltä löytyy lämmin uusi maanosa, jossa asuu ihmisiä ja puhutaan suomea. Perhe matkaa paikalle isän keksimällä lentoaluksella, jonka polttoaine ei riitä paluuseen. Uudessa maassa eletään ikuisessa rauhassa ja siirtolaiset sopeutuvat hyvin. Isästä tulee jopa eräänlainen kuningas. Tytär ihastui paikalliseen Keitoon ja kas, lapsikin jostain heille putkahti. Muutama uusikin pariskunta saapuu paikalle, mutta Suomeen ei palata, koska siellä kansa tappelee keskenään. Kelpo tieteiskirja.  2. lukukerta.