MAASTAMUUTTO ETENEE

Luettu:

 

33. Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 3 §§§

268 s. SSKK 1975 (Kristiina Kivivuori)

Uudisasukkaat matkaavat New Yorkista Minnesotaan jokilaivoilla ja loppumatkan kävellen. Muutama rosvokin tavataan, mutta kiusallisimpia ovat itikat. Perillä Fina-Kajsan pojan komeaksi kehuma amerikankoti vaikuttaa siirtolaisista heinäladolta, mutta on siellä ainakin katto ja seinät.

34. Havaste Paula: KOTASAVUN MARJA §§§

359 s. Gummerus 2005 3.p

Aikuisten satu, ihmissusiteos, jonka pääpaino on saamelaisten elämässä ja fantasia tuntuu päälle liimatulta. Mutta leppoisa teos lukea.

35. Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 4 §§§

269 s. SSKK 1975 (Kristiina Kivivuori)

Karl Johan ja Kristiina Nilson asettuvat aloilleen ja elävät kituliaasti ensimmäisen vuotensa Amerikan Minnesotassa. Nälkäkin on, mutta toivo elää.

**************

Maassa ei ole lunta. Terveydenhoidolliset toimenpiteet viivästyttävät mökille lähtöä, mutta eiköhän ensi viikko tuo selvyyttä asiaan.

Kävimme ortodoksien kevätmyyjäisissä, ostimme karjalanpiirakoita ja pashaa.

Ja ihmetellään edelleen, miten vähällä järjellä maapallon maita hallitaan 

(Axel Oxenstierna).

).

TÄHTIPÖLYÄ

 

Kävimme Kuopion museolla katsomassa näyttelyn Stardust.  Amerikkalainen tuotos on ensimmäistä kertaa Euroopassa nähtävänä, ja lähtee Kuopiosta Euroopan kaupunkeja kiertämään.

Tämä, kuten edellinenkin museon näyttely, on suunnattu lapsille eikä antanut minulle mitään. Pitkästyin enkä viitsinyt kaikkia nappeja painella ja tuttuja kuvia kurkistella. Ala-asteelle juttu on sovelias, mikä opettaja sattuu asioista jotain tietämään ja saa luokan jonkinlaiseen kuriin (se opettaja, joka onneksi lähti juuri kun tulimme, ei asiaa hallinnut).

Näyttelyn nimen olisi voinut suomentaa. Tähtipöly. Siinä napakka nimi.

Miksi Tähtipöly?  Siksi, että alkurytinässä 13,8 miljardia vuotta sitten syntyi vain vetyä ja heliumia (ja ihan pikkuisen litiumia). Kaikki muut alkuaineet ovat syntyneet myöhemmin tähtien keskustoissa, joten ihminenkin koostuu kierrätysmateriaaleista.

Pyhiä ja vähemmän pyhiä

Kun haluaa seinälleen pyhimyskuvia, kannattaa ostaa kuva, jossa pyhiä on paljon. Kappalehinta jää pienemmäksi.  Korkeatasoinen painotuote, 7 euroa. Lähtöisin Retretin taidenäyttelystä, muistan olleeni sitä paikalla katsomassa kauan sitten (1996). 

************

Luin:

31. Ilmari Osmo: SIRIUKSEN LÄHETTILÄS §½

154 s. Wsoy 1958 NTK 112 

Kaksi parikymppistä pojankoltiaista seikkailee Venuksessa ja Maapallolla. Siriukselta saapuu metallipallo, paikallinen osaäly, joka auttaa nuorukaisia. Maassa syttyy kapina, koltiaiset painuvat paikalle ja älykuulansa avulla nujertavat kapinalliset. Suurin osa teoksesta on pahinta mahdollista sodankäyntiä. Lopuksi viimeisillä voimillaan kuula antaa nuorukaisille elämänohjeita, vaikkakin toteaa, ettei Maan asukkaille voi viisautta siirtää heidän alhaisen kehitysasteensa tähden. No, tuo on totta. 

32. Garcia Marguez Gabriel. CENT JAROJ DA SOLECO

411 s. Mondial 2013 3. p (esperantoksi Fernando de Diego)

Kirja on loistava, joten siihen en sen kummemmin puutu. de Diego käyttää äärimmilleen vietyä esperantoa, joten teosta ei ole helppo lukea, ellei hallitse kieltä liki täydellisesti. Minullekin kertomuksen läpiluku kävi voimille, vaikka suomeksi olen kirjan kolmeen kertaan lukenut.   

***********

Mökkikausi siintää silmiin, vaikka kummallakin on terveyshoidollisia käyntejä tiedossa. Jossain välissä hyrähtää pösö kohti Kannonkoskea, eikä silloin maailmanmeno pimpsata niin pahasti kuin yleensä. (Huom. siistitty virke)

 

VÄINÖ KATAJA koskenlaskussa

 

VÄINÖ KATAJA (Juvelius) syntyi Hailuodossa 1867 ja kuoli sydänkohtaukseen 47-vuotiaana Ylitorniossa 1914. Luin neljä teosta hänen runsaasta tuotannostaan:

********************

27. Kataja Väinö: KOSKENLASKIJAN MORSIAN §§§

230 s. Karisto 2000 (1914) 8.p

Reipas kahteen kertaan filmattu tarina Perä-Pohjolasta. Lautat ryskävät Korpikoskessa, Kero-Pieti levittää jumalansanaa ja koskenlaskija Antti voittaa Nuottaniemen Hannan omakseen.

28. Kataja Väinö: HEINÄRANNAN ISO-MUSTA §½

75 s. Karisto 1935 (1911)

Kertomus höyrykäyttöisen puimakoneen tulosta Heinärannalle. Liekö piilomainontaa, kyllä koneesta harmiakin tuntui olevan.

29. Kataja Väinö: NOIDAN KIROT §§§

144 s, Karisto 1914

Lappalainen Jantukka karkotetaan kodistaan. Hän kiroaa asuinpaikkansa. Simopa laittaa talonsa kirosta piittaamatta paikalle. Vaivoja tulee, mutta syyllinen on ihan lantalainen kenoselkä. Lopussa taas aurinko niemelle armaasti paistaa.

30. Kataja Väinö: IRJA §§

97 s. Karisto 1967 6.p (1901)

Katajan esikoisteos, samalla Kariston (Tuolloin Karlsson) ensimmäinen kustannettu kirja. Nätti opettajatar panee ruman maanviljelijän pään sekaisin mutta lähteekin keppiä keikuttavan metsäherran matkaan.

(Tullikavaltajia en saanut luettua loppuun.)

******************

Koskenlaskijan morsian on filmattu kahteen kertaan, 1923 (Karu) ja 1934 (Vaala). Myös Noidan kirot on filmattu, vuonna 1927 (Puro).

Katajalle on pystytetty patsaskin, Ylitornioon vuonna 1972. Veistäjänä Ensio Seppänen.

Meren yli, koskesta alas

Latasin tietokoneeseen jo ajat sitten erittäin käyttökelpoisen ohjesivuston: Kielitoimiston sanakirja. Aina kun herää epäilys jostain sanasta, sen taivutuksesta tai merkityksestä, käyn asian tarkistamassa. Pelaa tuo puhelimessakin.

Luetut, ostettuja Iisalmesta ja Varkaudesta. Maastamuuttajissa on seitsemän osaa.

25. Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 1 §§§

254 s. SSKK 1974 (1949) (Kristiina Kivivuori)

1850-luvun puolivälissä koittavat katovuodet ja ruoka uhkaa loppua. Paremman elintason perään hamuavat Karl Oskar perheineen ja Amerikan kultamaa kimmeltää silmissä. Ensimmäisessä osassa päästään vasta meren rannalle ja ihmetellään kurjan näköistä Charlotta-purjealusta, jolla matkaan ollaan lähdössä.

26. Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 2 §§§½

222 s. SSKK 1974 (Kristiina Kivivuori)

Muuttoseptologian toinen osa, jossa purjehditaan kymmenen viikkoa merellä ja saavutaan New Yorkin satamaan. Ei matka mikään huviristeily ollut.

 

 

27. Kataja Väinö: KOSKENLASKIJAN MORSIAN §§§

230 s. Karisto 2000 (1914) 8.p

Reipas kahteen kertaan filmattu tarina Perä-Pohjolasta. Lautat ryskävät Korpikoskessa, Kero-Pieti levittää jumalansanaa ja koskenlaskija Antti voittaa Nuottaniemen Hannan omakseen.

 

Koskenlaskijan näköis(?)morsian

Iisalmella joimme kahvit kauppatorin kahviossa ja söimme lounaan Raatihuone-ravintolassa. Kirpputoreilta löytyi vain Väinö Katajan teos Koskenlaskijan morsian vuodelta 2000. Ensimmäinen painos ilmestyi 1914 ja tämä on kahdeksas. Kirja on kuvitettu Erkki Karun ohjaaman elokuvan (1922) otoksilla. Onneksi ei ole oikea ensipainos, koska entinen omistaja on saksineen soheltanut nimensä suotta pois.

Oli keväistä ajella Iisalmeen ja takaisin. Paluumatkalla haimme vielä Väisäsen Kotilihan myymälästä makkaroita.

MUUTETAAN MAASTA

 Varkaudessa kadut olivat liukkaat, kahvi hyvää ja lounas oivallinen. Kirpputorikierros tuotti muutaman kirjan, eli Mobergin Maastamuuttajat-sarjan. Toki tämä on kirjakerhoseitsikko, mutta lukeakseni minä tämän ostin. Vaimo hankki yhden musiikkilevyn ja yhden puseron. Matkaan olimme tyytyväiset.

Luettua:

23. Lumikero Kari: UUTISMIES §§§

412 s. Tammi 2019

Fiksusti, itseään liialti kehumatta, Lumikero kertoo elämästään, josta ei menoa ja meininkiä puutu. Hullu maailma ei miestä nujertanut, ja vaarallisen toimittajaelämän ainoa ruumiinvamma tuli Suomessa; mies liukastui lentokenttätaksia odottaessaan ja kaksi kylkiluuta murtui. Nikosiankeikka hoidettiin silti särkylääkkeillä.

24. Ivalo Santeri: KREIVIN AIKAAN §§½

342 S. Wsoy 1950 3.p

Esa sotii, saa aatelisarvon, menee toiseksi parhaan tarjokkaan kanssa naimisiin, lähtee taas turhiin sotiin, palaa raajarikkona ja eukkopa on siveänä odottanut. Karmalan tila saa kunnon isäntänsä pelloilleen, vaikka yksi kuikelo oli tällä välin kovin paikkaa havitellut.

Olin toki aikaisemmin Kreivin aikaan-kirjan lukenut:

Oranen Kaija: KREIVIN AIKAAN §§§

454 s. Teos 2017 YK

Ison vihan ajan tapahtumia kuvataan 1700-luvulta. Tarina pohjautuu samaan legendaan, josta Juhani Aho kirjoitti JUHA-teoksensa. Pitkälti pyöritään Kajaanin linnassa, kursiiviteksteissä kerrotaan Per Brahen toimista. Kaunis Kaija ehtii rymistellä monessa mukana ja lopuksi reessä Ruotsiin paettaessa jo kolmas mies saa koetella Kaijan kohdussa kasvavan lapsen potkuja. Viihdettä, mutta asiallista.

Kureereja

 Luettu:

20. Kivi Aleksis: KIHLAUS

31 s. Otava 1944  (1866)

Erkki Tantun upeasti kuvittama "komedia 1.ssä näytöksessä". Herrojen Eeva ei suhtaudu suopeasti kraatari Aapeliin ja kihlautuminen menee mönkään. Kureerit vain kortteereja laittoivat.

21. Gallego Garcia Laura: HERÄÄMINEN §§

Idhunin kronikat II

362 s. Bazar 2011

Neliosaisen kronikan toisessa osassa taistellaan ja vitkutellaan, lemmitään siveästi ja lopuksi tapetaan yksi päähenkilöistä. Heränneekö tuo henkiin seuraavassa osassa. Nyt jo voi sanoa, että koko tetralogia olisi mahtunut hyvin yhteen osaan.

22. Ivalo Santeri: PIETARI SÄRKILAHTI §§½

452 s. Wsoy 1950 5. p (1913)

Uskonpuhdistus tulee Suomeen, Pietari Särkilahti on ihan intona oppia levittämässä. Vilahtaa jossain mutkassa joku Mikael Agricolakin.

*****************

Eräs Giorgio Silfer, huomattava italialainen kulttuuripersoona, käänsi Kihlauksen esperantoksi 1980-luvulla, ja kysyi minulta, mitä "kureerit" tarkoittaa. Ei ollut nettiä, joten soitin Kotukselle ja kysyin, Ei vastaaja tiennyt, mutta lupasi soittaa otettuaan asian selville. Soittikin, kuriiria kureeri vain tarkoittaa. Nykypäivänä on helppo netistä kurkistaa:

"Kureerit" viittaa todennäköisimmin Aleksis Kiven Kihlaus-näytelmässä ja sen lauluissa esiintyvään muotoon sanasta kuriiri (lähetti). 

Tunnetuin kohta, jossa sana esiintyy, on laulu: "Kosk' tulit kureerit, ja laittoit kortteerit, ja kysyit: onk's talossa olutta viel'". 

Avainasiat:

• Merkitys: Kuriirit (lähetit/viestinviejät).
• Konteksti: Vanhahtava tai murteellinen muoto, joka esiintyy Aleksis Kiven tuotannossa (esim. Kihlaus ja siihen liittyvät laulut).
• Kortteerit: Samassa yhteydessä käytetään sanaa kortteerit (korteri/majoitus). 

Kyseessä on siis vanhahtava sana kuriireille, ei suoranainen nykysuomen sana.

*************************

Vielä loppuvalitus. Elokuvien nimiä ei enää käännetä englannista. Taas yksi osoitus suomen kielen aliarvostuksesta. Hävetkööt.

AIKA JA KOTIMAINEN TIETEISKIRJALLISUUS

 

Aika on aina kiinnostanut minua. Ajatus, että nykyhetkeä ei ole olemassakaan, on vain entinen ja tuleva, hetkautti minua jo pikkupoikana. Aika kuluu ikään kuin nauhana kuvitellun viivan yli. Aiemmin kuvittelin, että aika kulkee kvantteina, kopioi itsensä hetki hetken jälkeen ottaen muutoksen kulloinkin huomioon. Tähän perustuu novellini Aikarako ( SPIN 2/1986) Tällä hetkellä kvanttiaikaa ei pidetä todellisena.

Ajan suuntaa kuvataan suhteellisuusteoriassa yleensä entropian (epäjärjestyksen) lisääntymisenä. Kvanttifysiikassa tilanne voi olla toinen.

Tieteiskirjallisuudessa aika liittyy yleensä aikamatkailuun. Kotimaisista teoksista viime vuosisadalla seuraavat käyttävät aikaa jollain lailla hyväkseen:

Veikko Karumo: Olenko minä nyt Kuussa? (1944), Volter Kilpi: Gulliverin matka Fantomimian mantereelle (1944), A,O. Korteneva: Säteen takainen maa (1951), Kari Nenonen: Santa Lauran pyhimys (1983), Saana Saarinen; Viimeinen papitar (1998), Marita Salomaa: Taivaanrannan tuolle puolen (1990), Sirpa Tabet: Punainen metsä (1989), Marton Taiga: Viiden minuutin ikuisuus (1945), L. Valakivi: Nuortuva maailma (1931).

Omista novelleista aikaan liittyy myös novelli Meteoriitti (WHH 204)

Aikaa ei ole olemassa ilman materiaa. Tajuamamme maailmankaikkeuden neliulotteisena. Kvanttifysiikan mukaan ulottuvuuksia on enemmän. Näin ollen myös ajan ymmärtämisemme saattaa olla vajavaista.  Mutta näillä mennään, sanoi Jyri.

MIETELMIÄ FERMIN PARADOKSISTA

 

Fermin paradoksissa (Enrico Fermi, 1901 – 1954) kysytään: Jos maailmankaikkeudessa on elämää ja älyä, missä kaikki ovat? Aikojen kuluessa jonkinlaisen sivistyksen olisi pitänyt levitä halki meidän galaksimme ja meilläkin vierailisi alieneja tuon tuostakin.

Selityksiä kontaktien puutteelle on annettu monia, esim. Markus Hotakainen kirjassaan Onko siellä ketään? (2014) tai Nils Mustelin teoksessa Elämää maailmankaikkeudessa (1980). Äärettömän pitkiin etäisyyksiin on turha vedota, koska myös aikaa levitä on miltei äärettömän paljon.

Todennäköisin selitys paradoksiin on, että älyllinen elämä tuhoaa itsensä saavutettuaan kyvyn tuhota itsensä. Ellei loppu saavukaan atomimyrskyssä, kohtalona voi olla taantuminen alemmalle tasolle, kuten arvellaan Erkki Ahosen tieteisromaanissa Paikka nimeltä Plaston (1968).

Tämä kehitys tuntuisi olevan Maapallolla nyt aluillaan. Populismi on tehokas taannuttamisen keino, joka hyvin saattaa myös laukaista totaalisen tuhon. Silloin elämä joutunee aloittamaan liki alusta. Lutikoista on pitkä matka Albert Einsteiniin.

2. Usein sanotaan, että Maapallo on ainoa paikka, jossa on elämää. Maailmankaikkeudessa on vähintään sata miljardia galaksia, ja niissä keskimäärin kussakin sata miljardia tähteä. Nykytietojen mukaan kaikkia tähtiä kiertää planeettoja, joista muutama osuu elämävyöhykkeelle, eli niiden pintalämpötila pitää veden nestemäisenä. Elämän esiintyminen vain yhdellä planeetalla olisi käsittämätön ihme. Joka tapauksessa, mikäli elämää tai sen jäänteitä löytyy esim. Marsista, tiedämme, että maailmankaikkeus kuhisee elämää.

Vaikeata on myös määritellä, mitä elämä on. Tunnemme vain Maapallon veteen ja hiileen perustuvan elämän. Suomalaisessa tieteiskirjallisuudessa – kuten myös ulkolaisessa – elämä eroaa Maan elämästä vain mitättömissä pikkuseikoissa. Piiperäistä eloa muistan ainoastaan omasta novellistani Maailmankaikkeudenvaarallisin aine. (mm. Planeettojen kapellimestari, 2014) 

Uskonnolliset teokset jumalineen ovat asia erikseen eivätkä kuulu tähän artikkeliin. Lähinnä voin viitata kirjoittamaani novelliin Pyhyys. 

3. Elämän synnyn kriittiset askelmat lienevät alussa: Jokin molekyyli alkaa käyttäytyä roistomaisesti eli käyttää muita hyväkseen. Sopivasta sotkusta säteilyn, paineen ja lämpötilan vaikutuksesta kehittyy jotain solumaista. Seuraava vaikea hyppy on monitumaisuus ja siitä homma paisunee omaa rataansa. Lisäloikkia ovat vedestä nousu (meri mukana verenä ja solunesteinä), tasalämpöisyys, vaistot ja äly. Älylle ei ole kiinteää määritelmää eikä älyllä ole juurikaan tekemistä viisauden kanssa. Roistomaisuus kulkee koko ajan kehityksen kupeella, sitä jopa kiihdyttäen.

4. Tärkeä kysymys on vielä älyllisen sivistyksen ajoitus. Maapallo on pystynyt pitämään radiometeliä vasta vähän toista sataa vuotta. Pikku loikkia avaruuteen on tehty reilusti alle sata vuotta. Maailmankaikkeudella on ikää 13,8 miljardia vuotta. Miljardien vuosien saatossa tällaisten sivilisaatioiden ajallinen kohtaaminen on erittäin epätodennäköistä. Mikään laji ei ole säilynyt maailmassa ikuisesti. Luulisin, että jos ihminen ei tuhoa itseään, jossain vaiheessa bakteerit hoitavat homman. Ja niin miljoonan vuoden päästä oman aikansa neropatit ihmettelevät avaruuden hiljaisuutta.

5. Kun alkuasukkailta kuulemma kysyttiin, kuinka voisi kommunikoida tuhannen kilometrin etäisyydelle, he innostuivat kuvaamaan valtavan suuria rumpuja. Sähkömagneettinen säteily oli heidän tietoisuutensa ulkopuolella. Voinee ajatella, että galaktiset viestit viuhahtelevat ohitsemme emmekä me tajua niitä sen paremmin kuin alkuasukkaat radioaaltoja. Emmehän ymmärrä edes maailmankaikkeuden materiasta kuin viittä prosenttia kvarkkeineen ja elektroneineen. Loput ovat pimeää ainetta ja pimeää energiaa, jotka eivät ole edes pimeitä.

6. Ja vielä eräs yleinen scifi-teema: Korkeammat älyt väistävät meidät kaukaa, koska ihminen on kelvoton. En tosin usko tähän. Me jätämme muurahaiset älyllisen keskustelupiirimme ulkopuolelle. Ehkä oikeasti fiksut vain viis veisaavat meistä.

7. Kvanttifysiikan mukaan maailmankaikkeus on todennäköisesti kymmen- tai yksitoistaulotteinen. Kolmiulotteisilla aivoillamme (aika tavallaan neljäs) emme tajua siitä mitään, vaikka matemaattisesti asiaa voi selvittää. Lisäulottuvuuksia hallitsevat tyypit vipeltäisit poimujensa kautta mielensä mukaan. Ihminen ei ole maailmankaikkeuden valtias, vaikka muutama tyyppi Maapallolla itsestään niin ajattelee.

ETUPÄÄSSÄ IISALOA

 LUETTU: 

 16. Gardner John: MYRKKYOHJUS §

228 s. Gummerus 1968 (Erkki Savolainen)

Bioase, naisvakoojakoulu, pari jamesbondia ja kääpiöroisto. Kaikesta päätellen maailma pelastui, loppu oli pakko harppoa.

17. Lampi Heimo: SORTAVALAN PÄIVIÄ §§

190 s. Kirjapaja 1987

Hovioikeudenneuvos, nunna Kristodulin isä, kirjoitti dekkareitakin. Mutta tämä leppoinen muisteluteos lapsuudesta Sortavalassa on auringonpaisteen ja Laatokan laineiden kuvioima lapsuudenkuvaus.

18. Iisalo Osmo: ONTREIN TARINOITA §§§

215 s. Wsoy 1920

Kerrassaan mainio kooste kirjoista Murhisaari ja Pyhiinvaeltaja. Eino Railo on tarkasti kuunnellut vanhoja tarinoita.

19. Iisalo Osmo: SOLJALAN EMÄNTÄ §§

325 s, Wsoy 1919 2.p

Teos eroaa Eino Railon Iisalo-nimellä kirjoitetusta muusta tuotannosta. Kirjaa voisi sanoa kartanonpito-oppaaksi. Eva tulee miniäksi Soljalaan ja pistää talon asiat uusille urille. Huolellisesti selostetaan rakennusten remontoinnit, karjanhoidon uusimmat suuntaukset ja maanviljelyn viime vinkaukset. Torppareiden asemaakin parannetaan, osin komentojen kautta. Ylväs hyvinvointi leviää maaseudun ylle, ja suvi-ehtoossa Soljalaan syntyy uuden isännän tarmokas alku.

****************

Soljalan emännän tilasin kirjaston kautta Varastokirjastosta. Viikon kesti, että teos tuotiin kaupungin toiselta laidalta toiselle. Maksu 4 euroa, kirjastonhoitaja sanoi, että kaukolainauksen hinta nousee kahdeksaan euroon ensi kuun alusta. 

ULKOMAANMATKANI

 Löysin tiedoston, jossa ovat ulkomaanmatkani.

Ulkomaanmatkani

1. Marraskuussa 1985 Kanarian saaret, Playa del Ingles, huoneistohotelli Iguazu II. Huonetoverina Kyösti. Hyvät ilmat, ei retkiä, Finnmatkat Hgistä.

2. Helmikuussa 87  Kanaria, Ingles, bungalow San Borondon. Satun kanssa, hyvät ilmat, vierellä Reiska, hopeaseppä, ja Pohjolat. Saarikierros. Lomamatkat (?) Hgistä.

3. Vuonna 87 Kanaria, Ingles, Aunen kanssa, bungalow Los Arcos, kylmää. Aunelle salmonella, paljon kissoja. Ei retkiä, Finnmatkat Kuopiosta.

4. Maaliskuu 88 Kanaria, Lanzarote. Pirkko ja Satu, huoneistohotelli La Penita. Viileähköä. Timanfayan kansallispuisto, saarikierros, kameliratsastusta. Tjäreborg Hgistä.

5. Marraskuu 88 Kanaria, Lanzarote, Aunen kanssa, huon.hotelli, 2 krs. Kylmää, Aune naamalleen. Ei retkiä. Ulla ja Kari Surakka. Tjäreborg Hgistä.

6. Marraskuu 89 Kanaria, Americanos, huoneistohotelli Acapulco, Satun kanssa. Koleahkoa. Saarikierros, Teide. Tjäreborg Hgistä.

7. Kesäkuu 90 Kreikka, Kos, Satun kanssa. Theatraki, 2-kerr. bungalow. Hyvät ilmat, hämähäkit. Kana juoksi tien yli. Kaupunkikierros, saarikierros. Erkki Ruokokoski. Finnmatkat Kuopiosta.

8. Marraskuu 90. Kanaria, San Agustin, huoneistohotelli Bello Horizonte, Tenho Tiihosen kanssa. Tjäreborg Hgistä. Hyvät ilmat, Risto ja Hillevi yläkerrassa. Las Palmasissa käymässä.

9. Kesäkuu 91, Portugal, Vilamoura, Quarteira, hotelli Beiramar. Suora Kuopiosta, Finnmatkat. Satun kanssa. Erkki Lappi. Maailmanlopun retki, Atlantico-vesipuisto. Hyvät ilmat.

10. Lokakuu 92, Kreikka, Kreeta, Agios Nikolaos. Hotelli Knossos, Finnmatkat suora Kuopiosta. Laivaretki Spinalongalle. Yksin 2 hengen huoneessa. Vieressä Tapani Halinen ja Pekka Lipponen. Kuumat ilmat. Wagnerit.

11. Tammi-helmikuu 94. Kanaria, Bahia Feliz, Las Pitas, Bazar. Fritidsresor, Helsingistä Pirkon kanssa. Retkiä omatoimisesti Las Palmasiin, Inglesiin ja San Agustiniin. 50-vuotisruoka Kuparipannussa (lihavartaat).  Hyvät ilmat.

12. Lokakuu 94.  Kreikka, Kreeta: Hania. Hotelli Falasarna. Aurinkomatkat, suora Kuopiosta.  Itsekseni.  Esko Hynninen, Eila, Marja. Taksiretki Knossokseen, joka oli kiinni lakon vuoksi. Tuulta, sadetta, ukkosta.

13. Tammi-helmikuu 95. Portugali, Helsingistä. Madeira. Funchal, Do Mar. Huoneistohotelli aamukahvilla (loistoaamiainen). Pirkon kanssa. Aurinkomatkat. Levadakävelyt. Saarikierros. Naksukoira ja paljon kissoja. Hyviä ruokia. Pirkon juhla-ateria kivijalkaravintolassa Bow. Kohtalaiset ilmat.

14. Lokakuu 95. Kreikka, Rhodos. Helsingistä, Finnmatkat.  Huoneistohotelli Lotus. Yksin. Ei retkillä, hyvät ilmat. Huoneessa Pertti Myllys, kitaran kanssa Kari Eskelinen. Paljon raunioita.

15.  3-14. huhtikuuta 97.  Kreikka. Lento Kuopio-Hki, Hki via Tukholma - Wien, Wien - Thessaloniki. Paluu samoin, Finnair / Austrian Airlines. Agion Oroksella (Athos-vuorella) kävely 50 km, yöt luostareissa Helandriou (serb), Zografou (bulg) ja Xenofontos (kreikk). Käytiin myös Doghiarioussa ja Panteleimonissa. Takaisin laivalla Ouranopoulokseen, josta bussilla Trikkalaan ja siitä Kalanbakaan, jossa Totis Rooms asuntona 3 yötä. Meteoran alueella luostarit Metamorfosis, Varlaam ja Rousenou. Muita luostareita katsottu kauempaa.  Takaisin junalla Thessalonikaan, jossa yötä (hotelli Averof) ja lennot takaisin. Mukana Måns Enqvist, Harri Raitis, Hannu Pajunen, Boris Hurtta ja minä.

16. 9.1.-21.1.2000.  Kreikka, wäkäleuat. Lennot Hki-Budapest ja Budapest-Tessaloniki edestakaisin. Tessalonikissa 1. yö IPA-huoneistossa, sitten bussilla Ouranopolikseen, jossa yötä. Laivalla Dafneen, josta edelleen Pavlos-luostariin jossa yötä. Siitä laivalla Dionysios-luostariin, jossa yötä ja lopuksi Gregorious-luostariin, jossa kolmas yö. Takaisin Tessalonikiin jossa muutama yö Mandrino-hotellissa, sitten Kalambakaan, jossa oli taksilakko. Bytovan naisluostari, siellä sisar Kristoduli. Kävely Varlaamiin ja Metamorfosikseen, ed. sisällä. Takaisin Tessalonikiin bussilla, jossa päätimme lyhentää matkaa ja lähdimme kotiin seuraavana päivänä.  Veli Viktor, Boris, Måns, Kunttu ja minä.

17. 9-16.6.2001.  Bulgaria ja Tsekki.  Kuoromatka.   Sofia, jossa lauloimme liturgiassa. Plovdiv, muutama luostari. Banskon kylä.  Yksi yö Prahassa, jossa kiertokävely.  Jussi, Anita, Kimmo, Heikki.  Kamenitsa-olutta.

18.  5-20.6.2003.  Bulgaria, Kultahietikko. Aurinkomatkat? Hotelli Sunrise, Rompun kanssa. 1. viikko liian kuuma, toinen sopiva. Varnassa, kirkossa. Nessebarin retkellä. Kyllikki ja Tapsa.

19. 18-24.4.2004.  Espanja, Mallorca.  Palma de Mallorca, huoneistohotelli Aparsuit.  Pirkon kanssa. Kivat ilmat. Omatoimisia retkiä Valldemosaan, Solleen satamineen, Porto Cristoon, Incaan. Junilla, busseilla, raitiovaunulla. Kartusiiniluostari, markkinat. Viileähköt sopivat ilmat.

20. 21-27.4.2005  Tsekki, Praha. Olympic Tristar. P&P. Omatoimimatka. Aluksi kova meteli hotellissa, sitten rauhallista. Metro. Pitkiä kävelyjä. Kaarlen silta, Vaclavin aukio. Nukketeatteri. Soveliaat ilmat, ei satanut eikä liian kuuma. Ei retkillä.

21. 12-16.6.2005  Viro, Saarenmaa. Kuressaari. Saaremaa Valss. P&P. Õunemajassa hyviä ruokia. Bussimatkalla Kaalin kraaterijärvellä.

22. 22-29.1.2006  Espanja, Kanarian saaret, Teneriffa. Puerto de la Cruz. Hotelli Teneriffe Ving. P&P. Tjäreborg. Bussimatkat Calderalle, jossa vaellus, epäselvät reitit, ja Orotavoon, jonka vanha kaupunki hieno. La Casa de los Balconos. Kohtuulliset ilmat, kivahko hotelli.

23. 3-7.4.2006  Viro, Tallinna. Hotelli Rotermanni. P&P. Hyvä hotelli. Ensimmäisenä päivänä hieman satoi, muuten kohtuulliset ilmat. Kumu. Azerbaizanilaisessa ravintolassa maukasta kanaruokaa.

24. 16-20.7.2006 Viro, Pärnu. Hotelli Carolina. P&P. TeTe-matkat. Hyvät ilmat, ei retkiä. Paljon kävelyä. Välttävät ruoat. Liikaa turisteja. Bussilla Kuopiosta perille ja pois. Pika-alus mennen tullen.

25. 24-27.10.2006 Viro, Tallinna. Hotelli Rotermanni. P&P. Omatoimimatka. Meno Autoexpress, tulo vaihtui tuulen takia Galaxyksi. Junamatkat Suomen puolella. Athos-näyttely Hgissä. Hautausmaa, merimuseo.

26. 18-25.3.2007 Espanja, Teneriffa. American´s. Hotelli Paradero 2. P&P. Hotellin sijainti kehno, katumetelöintiä. Matkat Teidelle, Santa Cruz´iin ja järjestetty ryhmämatka Gomeralle. Hyvät ilmat, sopivat ruoat. Suora lento Kuopiosta.

27. 15-18.4.2007 Viro, Tallinna. Hotelli Portus. P & P. Junamatkat, laivana Star edestakaisin. Hgissä mennessä Sinebrykoffin taidemuseo. Rauhallisen mukava reissu. Kansalliskirjasto, pronssisoturi.

28. 10-14.8.2007 Latvia, Riika, Europa City Hotel. P&P. Lennot Kuopio-Helsinki-Riika, samoin takaisin. Käynti junalla Jurmalassa. Kuumaa, rauhallista. Paikallisbussiramppaamista.

29. 18-21.10.2007 Viro, Tallinna, Santa Barbara. P&P. Taksi, juna, laiva (Superseacat). Sama toiseen suuntaan. Koleahko ilma. Torilta hanskat. Kolmessa kirkossa, arkkipiispa Stefanukselta siunaus.

30. 9-12.12.2007. Viro, Tallinna, Hotell Metropol. P&P. Star-laiva. Joulutori. Kosteata, vaikkei satanut. Ateneumissa ja SimeoniHannan kellotornissa museohuoneessa.

31. 6-20.2.2008. Espanja, Gran Canaria, Puerto Rico, Hotelli Canaima. P & P. Tjäreborg. Hyvät ilmat, muutama vaellus, Palmasissa ja Inglesissä sekä Puerto de Moganissa käyntejä, Patalavacaan ja Arguineguiniin kävelyjä, samaten Amadoresiin. Laivamatka, paljon bussikyytiä.

32. 23-28.3.2008 Viro, Tallinna, Hotelli Metropol. P&P. Junat, Star. Lumimyräkkä. Muotoilumuseo. Halos-näyttely Ateneumissa.

33. 12-16.5.2008 Liettua, Vilna. Ecotel Vilnius. P&P omatoimimatka. Lennot Kuopio-Helsinki-Vilna. Viileähköä. Harri ja Tiina. Trakaissa käynti. Paljon kävelyä.

34. 6-10.10.2008 Viro, Tallinna, Hotelli Metropol. P&P. Junamatkat, mennessä Star, tullessa Super Star. Raitiotiereissu Kopliin. Kumussa.

35. 30.11-4.12.2008. Viro, Tallinna. Hotelli Central. P&P Junamatkat, SuperStar ja Star. Raitiomatka Kadriorgiin, taidemuseo. Miehitysmuseo.

36. 21.1 - 4.2, 2009.  Kanarian saaret, Playa del Ingles, Walhalla. P&P. Palmitos Park, Aranaga, Bahia Feliz

37. 16-20.3.2009 Viro, Tallinna. Hotelli Central. P&P. Hell Hunt-pubi. Luonnontieteellinen museo ja modernin taiteen tökerö näyttely.

38. 27.4-4.5.2009 Unkari, Budapest. Hotelli Rila. P&P. Kurittomia koiria, linnoja, kirkkoja, siltoja. Metrolla, raitiovaunulla, bussilla, paikallisjunalla ja jaloin koko ajan liikkeellä. Kehnohko hotelli, hyviäkin ruokia.

39. 29.6 - 3.7. 2009 Viro, Tallinna. Hotelli Central. P&P. Ulkoilmamuseo, laulujuhlat. Harri ja Tiina. Linda Line.

40. 22-29.9.2009  Kreikka, Samos, Pythagorion. Hotelli Samos Sun. P&P. Käynti Samoksen kaupungissa, tunnelissa, luostarissa. Lomamatkat, suora lento Kuopiosta.

41. 25-29.10.2009 Viro, Tallinna. P&P Olevi Residents. Juna ja Tallink SuperStar. Laululavalla käynti. Arkkitehtuurimuseo.

42.  3-17.2.2010 Espanja, Kanarian saaret, Gran Canaria, Puerto Rico, huoneistohotelli Omar. Finnmatkat. Suora Kuopiosta. P&P. Palmasissa, Inglesissä, Puerto de Moganissa. Santa Anan katedraali.

43.  9-13.5.2010 Viro, Tallinna. Hotelli Metropol. P&P. Patarei, Pelguarannantie.  Kaarlen kirkossa. SuperStar.

44. 26-30.08.2010 Viro, Tallinna. Hotelli Shnelli. Mustamäki, Nömmen tori. Star ja SuperStar. Taksit, juna. P&P.

45.  9-13.12.2010. Viro, Tallinna. P&P. Hotelli Shnelli. Lumituisku. Star ja SuperStar.

46. 31.1-14.2.2011 Portugali, Madeira. Hotelli Duas Torres. P&P.  Kaksi levadakävelyä, länsisaarikierros. Nunnaluostari. Santa Maria-risteily. Tjäreborg.

47. 10-14.4.2011 Viro, Tallinna. P&P. Hotelli Reval Park Central. Trollikkakuljeskelua. Aune ja Reiska.

48. 2-6.10.2011 Viro, Tallinna. P&P Hotelli Central. Raitiovaunuissa ja trollikoissa. Hell Huntin mainiot ruoat.

49. 28.11 – 2.12.2011 Viro, Tallinna, P&P, Central. Moon ja Reval Cafe uudet ruokapaikat.

50. 31.1 – 14.2.2012 Espanja, Teneriffa, Puerto de la Cruz. P&P Hotelli Pez Azul.  3 vaellusta. Kaupunkikäynnit: Laguna, Orotavo, Carachico. Tjäreborg suoraan Tampereelta.

51. 14-18.4.2012  Viro, Tallinna, P&P, Metropol. Ruoat tutuissa paikoissa. Paljon kävelyä.

52. 14-18.10.2012 Viro, Tallinna. P&P. Park Inn Central.Upea Lennusadama. Peppersack uusi erittäin hyvä ruokapaikka.
 
53.  2-6.12-2012 Viro, Tallinna. P&P, Park Inn Central. Kumussa, uusi ruokapaikka Basilika.

54. 13-27.2.2013  Espanja, Gran Canaria, Arguineguin. Mariposa del Sol. Alkumeteli ravintolasta, muutto 7. kerrokseen.  Suora Kuopiosta, Finnmatkat.

55.  12-16.5.2013  Viro, Tallinna. Hotelli Center, kehno. Metsäkalmisto, Piritan rauniot. P&P

56.  1-5.12.2013  Viro, Tallinna. Hotelli Metropol. Lennusadam ja Titanic. Aamiaisongelmat.

57. 29.1 - 12.2. 2014 Kanarian Saaret, Playa de´l  Ingles. P&P  Hotelli Santa Monica.  Erittäin hyvä ja rauhallinen hotelli. Käynnit Puerto Ricossa, Patalavacassa, Arguineguinissa, Las Palmasissa ja Terorissa. 70-vuotismatka.

58. 18-22.5.2014 Viro, Tallinna. Metropol. Hellettä, sadetta. Pühavaimun kirkko, Löwenruh-puisto. Eckerö Finlandia.

59. 19-23.10.2014 Viro, Tallinna. Ilmarine. Kylmää. Maarjamäen kartano. Talukörts mainio ravintola. Eckerö Finlandia.

60.  28.1 - 11.2. 2015 Kanarian Saaret, Mas Palomas, Pargue Nogal. P&P. Pirkon 70-ateria Puerto de Moganissa. Paljon kävelyä. Suora lento Kuopiosta. Tjäreborg.

61.  19-23.4. 2015  Viro, Tallinna. Hotelli Ilmarine. Kumussa, hyvä ruoka F-hoone-ravintolassa. Pirkolta Suomen puolella varastettiin kukkaro.

62. 18-22.10. 2015 Viro, Tallinna. Hotelli Ilmarine. Kumussa, F-hoone mitätön. Talukörts, Ses Bes ja F-hoone. Paras kahvi Pagarikodassa.

63.  27.1 - 10.2  2016  Espanja, Kanarian Saaret. Las Palmas, hotelli Miami Catalina Park. Karnevaalimelu. Käynnit Arucasisssa ja San Telmossa. Paljon kävelyä mm. Canteras-rannalla. Suora lento Kuopiosta. Tjäreborg.

64.   23-27.5. 2016 Viro, Tallinna.  Metropol. Finlandia, Eckero.  Nömme. Ruokailut: Rataskaevu 16, Boheem ja Ses Bes.

65.  16-20.10.2016  Viro, Tallinna. Metropol. Eckerö. Lennusadam, viikinkinäyttely.

66.  7-11.5.2017  Viro, Tallinna. Metropol. Eckero. Teletorni. Kylmää.

67  22-26.10.2017  Viro, Tallinna. Ilmarine. Eckerö. Kylmää. Kumussa.

68.  14-28.2.2018  Espanja, Gran Canaria, Patalavaca. Hotelli Green Beach. Käynnit Las Palmasissa, Puerto Ricossa, Inglesissä ja Puerto de Moganissa. Ensimmäinen viikko kaunista, toisena tuulista.

69.  27-31.5.2018  Viro, Tallinna. Metropol. Vanhan kaupungin päivät

70.  14-18.10.2018 Viro, Tallinna. Ilmarine. von Glehnin puisto. Kommunismin uhrien muistomerkki. Kumu.

71.  6-20.2.2019  Espanja, Kanarian saaret, Las Palmas. Hotelli Brisamar. Käynti Nievesissä ja Arguineguinissa. Poema del Mar. Tuulikki ja Juri.

72  16-20.5.2019  Viro, Tallinna. Ilmarine. Tympeä vastaanotto, muuten ok. Ostokset Mere-keskuksesta.

73  4-8.11.2019  Viro, Tallinna. Metropol. Käynnit Valokuvamuseossa ja Maarjamaassa.

74  2-6.2.2020  Viro, Tallinna. Ilmarine. Pirkon 75.vuotisateria Talukörtsissä.

75. 8-12.10. 2023  Viro, Tallinna. Europa

76.  3-7,12. 2023    Viro, Tallinna.  Europa.