HATTU

Huomenna lähdemme välillä kaupunkiin rantamökiltä. Olemme kierrelleet lähiseutuja, eli käyneet Saarijärvellä, Kannonkoskella, Kivijärvellä ja tänään Kyyjärvellä. Saarijärveltä ostin vihdoin itselleni tarpeeksi suuren hatun.

 Pitäisi vielä tietää, mistä voi hankkia konepistoolin. Kepillä uhkaus ei saa pankkivirkailijoita latomaan seteleitä laukkuun.

Kyyjärvellä kävimme paikalliskirjastossa. Nämä pienempien kuntien kirjastot ovat erittäin viehättäviä ja runsaita. Tuoltakin olisimme lainanneet monta kirjaa, jos olisi kortti ollut. Kirjastonhoitaja kertoi, että kaikissa Keski-Suomen kirjastoissa käy sama kortti ja kirjat voi palauttaa mihin vain alueen kirjastoon. Olisinpa nuorempi, tarttuisin tarjoukseen.

Ja vielä, Karstulan Alkon ystävällinen henkilö sai meidät ostamaan loppukesäksi juomisia.

Nuo pahvitötteröt ovat alkoholittomia.

 

POHJANMIESTÄ

Luettu;

56. Blake Nicholas: LUVUN LOPPU §§

252 s. Wsoy 1961 (Eero Ahmavaara) (Sapo 55)

Jankkaava kertomus kustannusmaailmasta, jossa yksi tapetaan ja toinen tappaa itsensä.

57. Pohjanmies Juhani: HELIKOPTERI §§

112 s. Wsoy 1957 2.p (1946)

Pienenä poikana tämä teos jäi mieleen. Niin isonakin. Vajassa pojat rakentavat maailman tehokkaimman lentävän laitteen. Sillä huristellaan ympäri Maapalloa, aiheutetaan suurta tuhoa ja toimitetaan hengiltä joukko ihmisiä. Hei hurraa, reippaat pojat saapuvat takaisin Suomeen, tuhoavat keksintönsä ja jatkavat elämäänsä. JP oli säveltäjä, joka pykäsi joutessaan kolme scifijuttua, pitää niiden jokaisen keräilijän hyllystä löytyä.  

58.  Pohjanmies Juhani: LABORATORIO 13 §§

128 s. Wsoy 1948 

Jännittäviä poikaseikkailuja ja huimia keksintöjä. Rauhanaatteen eteen töitä paiskitaan ja köyhää sodanjälkeistä Suomea pyritään auttamaan. Ja ihme kumma, lempikin soman siveästi leiskahtaa.

59. Pohjanmies Juhani: AVARUUSLAIVA §§

149 s. Wsoy 1948

Ehkä en tätä sarjan viimeistä teosta nuorena lukenutkaan. Mukaan on sekoitettu oikeaa tietoa ja vielä enemmän väärää. Venuslainen vaari valistaa viisaudellaan ja Merkuriuksessakin on velmuja henkiolentoja. Valonnopeus ylitetään moninkertaisesti ja matka päättyy laskuvarjoin Beringin mereen.

60. Gallego Garcia Laura: ENNUSTUS §§

445 s. Bazar 2012 (Satu Ekman) (Idhunin kronikat III)

Erilaiset oudot kummajaiset taistelevat ankarasti ja yksisarvinen menettää ainoan sarvensa. Juttu luistaa mutta mitä ihmettä tässä tapahtuu?

*************

Olemme kaupungissa noin torstaihin asti, sitten lähdemme maalaiselämää kokemaan. 

VARTIOLINNALTA HAUTAUSMAALLE

 Alajärvellä ostimme muutaman kirjan seurakunnan kirpputorilta ja ruokailimme Alvariinissa. 

Seuraavana päivänä ajoimme Kannonkoskelle, pysäköimme kirkon eteen ja kiersimme metsälenkin. Vartiolinnalta, joka on entinen suojeluskuntatalo, kävelimme metsäteille ja onnistuimme tulemaan hautausmaalle.  

Kirkon kupeella on vanha kirkkovene.

Luettu:

53. Kukkonen Jussi: UUDELLE TIELLE §§½

222 s. Karisto 1953

Mies eroaa vaimostaan, muuttaa pohjoiseen erämaahan ja löytää rautamalmikiven. Pikavauhtia paikalle nousee kaivos rikastamoineen ja asuinkylineen. Mies kirjoittaa romaanin. Kylään tulee opettajaksi nuorehko sotaleski. Eromies ja leski panevat hynttyynsä yhteen. Vetävämpi teos, mitä juonikaavasta voisi päätellä.

54. Kipling Rudyard: MEREN URHOJA §§

208 s. Wsoy 1988 (1897) 5.p (Hannes Korpi-Anttila)

Pilalle hemmoteltu miljonäärin kakara huuhtoutuu mereen. Kalastusalus pelastaa, pentu joutuu rankkoihin töihin. Kun alus palaa maihin, reipas entinen lelli palaa kotiinsa.

55. Dickson Carter: KAUNOTTAREN KUOLEMA §§½

220 s. Wsoy 1989 3,p (Pirkko Haljoki) Sapo 58

Sir Henry Merrivalella ei ole kummoistakaan roolia, paitsi että hän lopuksi ratkaisee koko jutun.

******

Tänään saunomme, ja huomenna lähdemme kaupunkiin.

Saarijärvi, kirkko ja kirpputorit

 Saarijärvellä kävimme katsomassa kirkonrakentamisen vaihetta. Viime kesänä tuhopoltettu temppeli on jo miltei valmis. Siisti tuntuu tulevan.

Kahvien (frisee) jälkeen kiersimme ne kirpputorit, jotka ovat auki vain lauantaisin.  Olimme saaliiseen tyytyväisiä.

Mökillä ihmettelemme, ettei vesillä enää suihki veneitä. Hyvä jos yhden päivässä näemme. No, emme ole siellä enää itsekään, vene pysyy nurin rannalla.

Ilma on hieno. Ensi viikolla matalapaineet tuovat vettä ja viileää ilmaa. 

MM. KUKKOSTA

 Vähemmän loisteliasta luettua:

50. Lauttamus Niilo: SAAPPAAT EDELLÄ §§

226 s. Gummerus 1981 5.p

Lääkintämiehistä jatkosodassa kertova teos ei kerro mitään uutta, mutta on sujuvaa tekstiä ja nostaa ansaitusti esille lääkintähenkilöstön merkityksen sodassa.

51. Christie Agatha: KUOLEMA ILMOITTAA LEHDESSÄ §§

339 s, Wsoy 1951 2.p (Eila Pajastie)

Marple-kertomus, jonka murha on liian monimutkainen ja sekä loppu- että alkuselvittelyt liian pitkät.

52. Sanders Lawrence: ETSIVÄ CONE §§

170 s. Gummerus 1989 (Hanna-Liisa Timonen)

Suppea kertomus pankkipetoksesta, joka ei ainakaan Suomessa toimisi. Päähenkilöt peuhaavat petihommissa joka välissä ja Cleo-kissa on muuten vain suloinen.

*******************

Iisalmessa oli hellettä. Kahvit torikahvilassa ja lounas Raatihuoneella, molemmat täyttivät paikkansa. Kirpputorilta löysin Jussi Kukkosen (1892 - 1955) teoksen UUDELLE TIELLE  vuodelta 1953. Olen Kukkosia paljon lukenut, ja paljon hän on kirjoittanut, mm. nuortenkirjan Atomipommiakin voimakkaampi, joka on saanut sijansa fantasiahyllyssä.

Kukkonen Jussi: ATOMIMIILUN SALAISUUS §§§

175 s. Karisto 1955

Tämä kirja pitäisi lähettää Arevalle. Jostain päin Lappia löytyy uraania. Pari poikaa kalastelee setänsä luona metsäkämpällä joen varrella. Sielläpä alkaa vilske käydä. Tietä rakennetaan, kaivos avataan ja atomivoimalaa aletaan pystyttää. Toki tuhmat vakoojat yrittävät urkkia salaisuuksia, mutta pitkän nenän saavat. Seuraavana kesänä atomivoimala on valmis ja alkaa tuottaa sähköä. Sujuvatekstinen kirja ei ole niitä luonnonsuojelun perusteoksia.

****************

Eihän tuo teos scifiä ole eikä fantasiaakaan, mutta olkoon mahdottomuusosastossa fantasiahyllyssä.

Perjantaina käyn otattamassa koepalan korvan alta, ja sen jälkeen hurautamme taas mökille.

Maailma nuortuu

Luettu:

47. Talvela Annukka: AINA ON POLKU EESSÄ

240 s, Ajatus 1999

Bassolaulaja Martti Talvelan (1935 - 1989) leski kertoo elämästä miehensä ja tämän uran kanssa. Talvela kuoli nuorena mutta ehti tehdä komean uran maailman oopperalavoilla. Teos on ystävällinen kertomus miehestä, joka oli myös aviomies ja isä. MT oli alun perin opettaja ja kävi kerran meillä Kerkkoossa ollessaan opettajanvirassa Porvoossa. Muistan ison miehen ja möreän äänen.

48. Hammett Dashiell: KYLMÄT JÄÄHYVÄISET §§½

246 s. Conranic 2010 (Jorma-Veikko Sappinen)

Viisi kalseaa novellia maailmasta, jonka ei soisi olevan olemassa. Mutta joka on.

49. Valakivi L(ahja): NUORTUVA MAAILMA §§

322 s. Wsoy 1931

Oudoin laittein tarkastellaan outoa maailmaa, jossa aika kulkee outoon suuntaan. Pari veikkosta jopa onnistuu Intian henkiopein livahtamaan paikalle nuortumaan. Veikeää imua ei tarinasta löydy.

(Luin uudelleen Nuortuvan maailman ja muutin parempaan suuntaan arviotani Luettu fantasia-listassani WHH 211)

*******************

Rantamökillä toista reissua tänä vuonna. Tänään kävimme Alajärvellä lounaalla ja ostimme varsi-imurin. Ensimmäisen imuroinnin tuloksesta päätellen ostos oli tarpeen.

Emme ole kääntäneet venettä vesille, emme käännäkään. Ensi viikolla kaupungissa on kaikenlaisia asioita hoidettavana. 

MOBERG JA MINÄ

 

Vilhelm Moberg (1898 – 1973) oli ruotsalainen kirjailija, jonka pääteos on Maastamuuttajat. Ruotsissa teos on neljäosainen. Ostin Varkauden ViaDia-myymälästä kirjan seitsenosaisen kirjakerholaitoksen. Kiinnostuin miehen aikaansaannoksista ja jatkan niihin tutustumista.

  - Abba-miehet Björn Ulvaenus ja Benny Andersson sävelsivät Maastamuuttajista musikaalin Kristina från Duvemåla.

Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 1 §§§

Vanhassa maassa 1

254 s. SSKK 1974 (1949) (Kristiina Kivivuori)

1850-luvun puolivälissä koittavat katovuodet ja ruoka uhkaa loppua. Paremman elintason perään hamuavat Karl Oskar perheineen ja Amerikan kultamaa kimmeltää silmissä. Ensimmäisessä osassa päästään vasta meren rannalle ja ihmetellään kurjan näköistä Charlotta-purjealusta, jolla matkaan ollaan lähdössä.

Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 2 §§§½

Vanhassa maassa 2

222 s. SSKK 1974 (Kristiina Kivivuori)

Muuttoseptologian toinen osa, jossa purjehditaan kymmenen viikkoa merellä ja saavutaan New Yorkin satamaan. Ei matka mikään huviristeily ollut.

Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 3 §§§

Uuteen maahan 1

268 s. SSKK 1975 (Kristiina Kivivuori)

Uudisasukkaat matkaavat New Yorkista Minnesotaan jokilaivoilla ja loppumatkan kävellen. Muutama rosvokin tavataan, mutta kiusallisimpia ovat itikat. Perillä Fina-Kajsan pojan komeaksi kehuma amerikankoti vaikuttaa siirtolaisista heinäladolta, mutta on siellä ainakin katto ja seinät.

Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 4 §§§

Uuteen maahan 2

269 s. SSKK 1975 (Kristiina Kivivuori)

Karl Johan ja Kristiina Nilson asettuvat aloilleen ja elävät kituliaasti ensimmäisen vuotensa Amerikan Minnesotassa. Nälkäkin on, mutta toivo elää.

Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 5 §§§½

Raivaajat 1

281 s. SSKK 1975 (Kristiina Kivivuori)

Uusi koti ja kotiseutu kehittyvät kovalla työllä. Uusia ruotsalaisperheitä saapuu saman järven ympärille. Uskolla on suuri merkitys, ja kirkkoa aletaan rakentaa.

Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 6 §§½

Raivaajat 2

292 s. SSKK 1975 (Kristiina Kivivuori)

Siirtolaisoleilu jatkuu, asiat asettuvat kohdilleen ja amerikkalaisuus valtaa ruotsalaisuudelta alaa. Eräänlaisena sivujuonteena kulkeva Robertin tarina ei sovi teoksen tyyliin. Uusin lapsi syntyy kuolleena keskosena, ja Kristiina tekee rauhan jumalansa kanssa.

Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 7 §§§½

Viimeinen kirje Ruotsiin

316 s. SSKK 1975 (Kristiina Kivivuori)

Intiaanit kapinoivat ja Pohjoisvallat sotivat Etelävaltojen orjuusveikkoja vastaan Abe-sedän oppien mukaan. Uudisraivaajat elävät elonsa ja kuolevat, vaimo ensin lapsivuoteeseen ja mies kun aika tulee. Ja naapuri kirjoittaa Ruotsiin sen viimeisen kirjeen.

********************

Moberg Vilhelm: MIES JA HÄNEN NAISENSA §§½

319 s. Aura 1944 2.p (Mikko Taipale)

Riepuniemen mökin pienessä kirjahyllyssä oli muutama teos, ja tämä oli yksi niistä. Luin sen noin 12-vuotiaana ja kertomus jäi mieleeni tuhmempana kuin se on. - Mies muutti kylään ja rakastui naapurin rouvaan. Vastarakkauttakin sai, ja puskissa kuhnittiin. Miehen piika mustasukkaisuuttaan antoi syntiset ilmi. Mies lähti litomaan, ja lopussa nainen avasi kotiuksensa ja poistui – minne lie.

Moberg Vilhelm: RATSASTA TÄNÄ YÖNÄ! §§§§

451 s. Aura 1943 (Arvi Nuormaa)

Värendissä 1650-luvun puolimaissa, aateliset alkavat alistaa vapaita ruotsalaisia talonpoikia. Yksi ei alistu vaan pakenee elämään metsään. Taikausko elää rinnan kristinuskon kera eikä lopussa laula kunniakukko. Oiva lukuromaani.

Moberg Vilhelm: MORSIANTEN LÄHDE §§½

236 s. Aura 1947 (Arvi Nuormaa)

Alaotsikko: Legenda pysyvästi asuvista.

Saman lähteen luona neljänä eri aikakautena saman suvun soittomiehet elävät epäonnista elämäänsä, Pessimistinen pohjavire ei kannusta ihmisuskoon, joten teos sopii hyvin meidänkin aikaamme.

- Morsianten lähde on suotta mukana joillain fantasialistoilla. 

Kevättä ja Talvelaa

 

Tämän kuukauden Varkaus-käynnillä kaikki sujui kaavan mukaan. Kirpputorikierrokset tuottivat viisi kirjaa – yhden sapon joka meillä on ennestään, pari Martti Talvelan elämään liittyvää teosta, yhden Harglan ja yhden Graftonin kirjaindekkarin. Nämä maksoivat yhteensä peräti 1,20 €.

Kun menimme Kaks´ Ruusua-ravintolaan lounaalle, omistaja tuli ovelle toivottamaan meidät kädestä pitäen tervetulleiksi Varkauteen. Paikassa on kelpo lounas jälkiruokineen kaikkineen.

Liityin ryhmään nimeltä Kirjallisuuden ystävät. Panin porukalle pienen yhteenvedon Atoroxeista. Näkyi tuo joitakin kiinnostaneen.

Lähteelle

 Veimme auton firmaan renkaittenvaihtoon. Lähdimme odottaessa kävelylenkille, mies soitti perään.  Kesärenkaat olivat sakkokuluneet. Ostimme firmalta uudet, vaihtoivat nastarenkaiden tilalle Continentalit.  Tänä aamuna satoi kymmenen senttiä lunta. Kävimme silti kaupassa emmekä suistuneet kadulta.

Tilasin Vilhelm Mobergin kirjan Morsianten lähde Kiannan Aitasta. Ei alkanut kirjaa kuulua, piti usuttaa. Nyt viikon päästä mies pisti postiin. Ei hyvä.

Halusimme vaihtelua Vana Tallinnalle, ostimme konjakkipullon. 

Konjakin nimi Apteekkari, kuulemma ranskalaista juomaa, joka perustuu kieltolain aikaiseen reseptiin. Siltä tuo maistui. Palaamme Vana Tallinnaan.

Luettu:

43. Stout Rex: ENNEN KESKIYÖTÄ §§

262 s. Wsoy 1988 2.p (Seppo Virtanen) Sapo 45

Tylsä kertomus tylsästä aiheesta, eikä Nerokaan tunnu olevan nimensä veroinen.

44. Pohl Frederik: SAPATTIVUOSI §

185 s. Book studio 1987 (Reijo Kalvas)

Tylsääkin tylsempi scifikertomus, jossa ei ole scifiä. 

*************** 

MÖKKIKAUDEN AVAUS

 Tulimme Kannonkoskelle lauantaina. Järvi on jäässä mökin rannassa, vaikka muualla näyttää olevan sulaa. 

 Mökki on talvehtinut hienosti. Syksyllä sähkömiehet kävivät vaihtamassa mittaritauluun osia, kerroin vara-avaimen piilopaikan jotta pääsivät hommiin. Uusi mittari välkkyy ja vilisee niin, että ensimmäisenä yönä ei nukkumisesta tullut juuri mitään. Ratkaisin homman hatulla.

Olemme jo käyneet Saarijärvellä, mistä ostimme uuden television, Kivijärvellä, missä  otimme vettä lähteestä ja Alajärvellä, jossa söimme lounaan ja kävimme kaupassa. Eri paikkojen kirpputoreilta on hankittu kuusi kirjaa, kolme puseroa ja yhdet kengät.

Kivijärvellä oli ehkä patsaspuistoon tullut uusi patsas, en muista sitä viime vuodelta.

Palaamme kaupunkiin lauantaina.  Ja loppuun luetut kirjat:

39. Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 6 §§½

Raivaajat 2

292 s. SSKK 1975 (Kristiina Kivivuori)

Siirtolaisoleilu jatkuu, asiat asettuvat kohdilleen ja amerikkalaisuus valtaa ruotsalaisuudelta alaa. Eräänlaisena sivujuonteena kulkeva Robertin tarina ei sovi teoksen tyyliin. Uusin lapsi syntyy kuolleena keskosena, ja Kristiina tekee rauhan jumalansa kanssa.

 

40. Havaste Paula: VIERASHUONEET §§§

341 s. Gummerus 2019

Hellyttävä kertomus virolaisesta perheestä, joka pyrkii elämään mahdollisimman tavallista arkea neuvostovallan aikana. Samalla kuvaus hirmuvallasta, jonka alle ihmiskunta jostain käsittämättömästä syystä hinkuu takaisin.

41. Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 7 §§§½

Viimeinen kirje Ruotsiin

316 s. SSKK 1975 (Kristiina Kivivuori)

Intiaanit kapinoivat ja Pohjoisvallat sotivat Etelävaltojen orjuusveikkoja vastaan Abe-sedän oppien mukaan. Uudisraivaajat elävät elonsa ja kuolevat, vaimo ensin lapsivuoteeseen ja mies kun aika tulee. Ja naapuri kirjoittaa Ruotsiin sen viimeisen kirjeen.

42. Quentin Patrik; MIES VERKOSSA §§

276 s. Gummerus 1957 (Inkeri Hämäläinen) Salama 41

Miestä syytetään vaimonsa murhasta. Ei se hän ollut, mutta en muista, kuka. Lieneekö tuolla väliä.

DEGENERE, Intian kautta Suomeen takaisin

Satuhyllyssäni on tietääkseni jokainen Suomessa suomeksi kirjoitettu tieteisromaani (ennen vuotta 2000) ja melko täydellinen kokoelma myös fantasiaa ja kauhua. Pahin puute on ollut H. Ahtelan (Einar Reuter, 1881 - 1968) kauhukokoelma Degenere (1918). Se on omakustanne, ja siksi harvinainen. 

Alkuvuonna panin tilauksen sisään, ja tänään sain kopion kirjasesta. Intiassa (lapsityövoimalla?) oli kaivettu jostain pilvistä esille teksti, monistettu ja sidottu koviin tekonahkakansiin. 

Nimilehteä on yksinkertaistettu.

Ensimmäisen kertomuksen alku.

Sidos on melko siisti, yhtä kuprua hieman korjailin.

Toki kirja piti lukea:

38. Ahtela H. : DEGENERE

127 s. Omakustanteen kopio (1918)

Einar Reuter oli metsänhoitaja, kiinnostunut taiteesta ja kirjoittelemisesta. Tämä sairaskertomuskokoelma ei onnistunut minua pelottelemaan, eikä riehakasta riemuakaan teos sisääni sytyttänyt. 

PÄÄSIÄISTÄ YM.

 Toinen pääsiäispäivä. Näin vanhoina olemme luopuneet ruokapaastosta, muutenkaan aika ei ole eronnut normaalielämästä. Hyvä niin. Toissapäivänä kävimme kävelemässä Toivalan tsasounalle ja eilen olimme katedraalissa seuraamassa ehtoopalveluksen.

Ja tänä päivänä nautimme kaksi senttilitraa Jägermaisteria jägermaister-laseista. Lasit on ostettu romukaupasta Tallinnassa kauan aikaa sitten.

Luettu;

36. Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 5 §§§½

281 s. SSKK 1975 (Kristiina Kivivuori)

Uusi koti ja kotiseutu kehittyvät kovalla työllä. Uusia ruotsalaisperheitä saapuu saman järven ympärille. Uskolla on suuri merkitys, ja kirkkoa aletaan rakentaa.

37. Utrio Kaari: SAIPPUAPRINSESSA §§§§

391 s. Tammi 2004

Myönnän häpeilemättä, että viihdyin tämän "hömppäkirjan" parissa. Ujo maalaistyttö Ulrika siirtyy isänsä kuoleman jälkeen 1930-luvulla pikkuaatelisten kelvottomien sukulaistensa pariin. Moukka Viktoria ja ylväs Maurits aikovat avioon. Lopussa sulo Ulrika ja rehti Maurits menevät avioon ja moukka Viktoria kelvottomine veljineen jää puille paljaille. Ähäkutti, siitäs saivat.

**************'

Utrio on päässyt siihen vaiheeseen, että kirjailijan nimi on isona ja romaanin nimi pienenä. Se vasta kunniakasta on.

MAASTAMUUTTO ETENEE

Luettu:

 

33. Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 3 §§§

268 s. SSKK 1975 (Kristiina Kivivuori)

Uudisasukkaat matkaavat New Yorkista Minnesotaan jokilaivoilla ja loppumatkan kävellen. Muutama rosvokin tavataan, mutta kiusallisimpia ovat itikat. Perillä Fina-Kajsan pojan komeaksi kehuma amerikankoti vaikuttaa siirtolaisista heinäladolta, mutta on siellä ainakin katto ja seinät.

34. Havaste Paula: KOTASAVUN MARJA §§§

359 s. Gummerus 2005 3.p

Aikuisten satu, ihmissusiteos, jonka pääpaino on saamelaisten elämässä ja fantasia tuntuu päälle liimatulta. Mutta leppoisa teos lukea.

35. Moberg Vilhelm: MAASTAMUUTTAJAT 4 §§§

269 s. SSKK 1975 (Kristiina Kivivuori)

Karl Johan ja Kristiina Nilson asettuvat aloilleen ja elävät kituliaasti ensimmäisen vuotensa Amerikan Minnesotassa. Nälkäkin on, mutta toivo elää.

**************

Maassa ei ole lunta. Terveydenhoidolliset toimenpiteet viivästyttävät mökille lähtöä, mutta eiköhän ensi viikko tuo selvyyttä asiaan.

Kävimme ortodoksien kevätmyyjäisissä, ostimme karjalanpiirakoita ja pashaa.

Ja ihmetellään edelleen, miten vähällä järjellä maapallon maita hallitaan 

(Axel Oxenstierna).

TÄHTIPÖLYÄ

 

Kävimme Kuopion museolla katsomassa näyttelyn Stardust.  Amerikkalainen tuotos on ensimmäistä kertaa Euroopassa nähtävänä, ja lähtee Kuopiosta Euroopan kaupunkeja kiertämään.

Tämä, kuten edellinenkin museon näyttely, on suunnattu lapsille eikä antanut minulle mitään. Pitkästyin enkä viitsinyt kaikkia nappeja painella ja tuttuja kuvia kurkistella. Ala-asteelle juttu on sovelias, mikä opettaja sattuu asioista jotain tietämään ja saa luokan jonkinlaiseen kuriin (se opettaja, joka onneksi lähti juuri kun tulimme, ei asiaa hallinnut).

Näyttelyn nimen olisi voinut suomentaa. Tähtipöly. Siinä napakka nimi.

Miksi Tähtipöly?  Siksi, että alkurytinässä 13,8 miljardia vuotta sitten syntyi vain vetyä ja heliumia (ja ihan pikkuisen litiumia). Kaikki muut alkuaineet ovat syntyneet myöhemmin tähtien keskustoissa, joten ihminenkin koostuu kierrätysmateriaaleista.