Kureereja

 Luettu:

20. Kivi Aleksis: KIHLAUS

31 s. Otava 1944  (1866)

Erkki Tantun upeasti kuvittama "komedia 1.ssä näytöksessä". Herrojen Eeva ei suhtaudu suopeasti kraatari Aapeliin ja kihlautuminen menee mönkään. Kureerit vain kortteereja laittoivat.

21. Gallego Garcia Laura: HERÄÄMINEN §§

Idhunin kronikat II

362 s. Bazar 2011

Neliosaisen kronikan toisessa osassa taistellaan ja vitkutellaan, lemmitään siveästi ja lopuksi tapetaan yksi päähenkilöistä. Heränneekö tuo henkiin seuraavassa osassa. Nyt jo voi sanoa, että koko tetralogia olisi mahtunut hyvin yhteen osaan.

22. Ivalo Santeri: PIETARI SÄRKILAHTI §§½

452 s. Wsoy 1950 5. p (1913)

Uskonpuhdistus tulee Suomeen, Pietari Särkilahti on ihan intona oppia levittämässä. Vilahtaa jossain mutkassa joku Mikael Agricolakin.

*****************

Eräs Giorgio Silfer, huomattava italialainen kulttuuripersoona, käänsi Kihlauksen esperantoksi 1980-luvulla, ja kysyi minulta, mitä "kureerit" tarkoittaa. Ei ollut nettiä, joten soitin Kotukselle ja kysyin, Ei vastaaja tiennyt, mutta lupasi soittaa otettuaan asian selville. Soittikin, kuriiria kureeri vain tarkoittaa. Nykypäivänä on helppo netistä kurkistaa:

"Kureerit" viittaa todennäköisimmin Aleksis Kiven Kihlaus-näytelmässä ja sen lauluissa esiintyvään muotoon sanasta kuriiri (lähetti). 

Tunnetuin kohta, jossa sana esiintyy, on laulu: "Kosk' tulit kureerit, ja laittoit kortteerit, ja kysyit: onk's talossa olutta viel'". 

Avainasiat:

• Merkitys: Kuriirit (lähetit/viestinviejät).
• Konteksti: Vanhahtava tai murteellinen muoto, joka esiintyy Aleksis Kiven tuotannossa (esim. Kihlaus ja siihen liittyvät laulut).
• Kortteerit: Samassa yhteydessä käytetään sanaa kortteerit (korteri/majoitus). 

Kyseessä on siis vanhahtava sana kuriireille, ei suoranainen nykysuomen sana.

*************************

Vielä loppuvalitus. Elokuvien nimiä ei enää käännetä englannista. Taas yksi osoitus suomen kielen aliarvostuksesta. Hävetkööt.

AIKA JA KOTIMAINEN TIETEISKIRJALLISUUS

 

Aika on aina kiinnostanut minua. Ajatus, että nykyhetkeä ei ole olemassakaan, on vain entinen ja tuleva, hetkautti minua jo pikkupoikana. Aika kuluu ikään kuin nauhana kuvitellun viivan yli. Aiemmin kuvittelin, että aika kulkee kvantteina, kopioi itsensä hetki hetken jälkeen ottaen muutoksen kulloinkin huomioon. Tähän perustuu novellini Aikarako ( SPIN 2/1986) Tällä hetkellä kvanttiaikaa ei pidetä todellisena.

Ajan suuntaa kuvataan suhteellisuusteoriassa yleensä entropian (epäjärjestyksen) lisääntymisenä. Kvanttifysiikassa tilanne voi olla toinen.

Tieteiskirjallisuudessa aika liittyy yleensä aikamatkailuun. Kotimaisista teoksista viime vuosisadalla seuraavat käyttävät aikaa jollain lailla hyväkseen:

Veikko Karumo: Olenko minä nyt Kuussa? (1944), Volter Kilpi: Gulliverin matka Fantomimian mantereelle (1944), A,O. Korteneva: Säteen takainen maa (1951), Kari Nenonen: Santa Lauran pyhimys (1983), Saana Saarinen; Viimeinen papitar (1998), Marita Salomaa: Taivaanrannan tuolle puolen (1990), Sirpa Tabet: Punainen metsä (1989), Marton Taiga: Viiden minuutin ikuisuus (1945), L. Valakivi: Nuortuva maailma (1931).

Omista novelleista aikaan liittyy myös novelli Meteoriitti (WHH 204)

Aikaa ei ole olemassa ilman materiaa. Tajuamamme maailmankaikkeuden neliulotteisena. Kvanttifysiikan mukaan ulottuvuuksia on enemmän. Näin ollen myös ajan ymmärtämisemme saattaa olla vajavaista.  Mutta näillä mennään, sanoi Jyri.

MIETELMIÄ FERMIN PARADOKSISTA

 

Fermin paradoksissa (Enrico Fermi, 1901 – 1954) kysytään: Jos maailmankaikkeudessa on elämää ja älyä, missä kaikki ovat? Aikojen kuluessa jonkinlaisen sivistyksen olisi pitänyt levitä halki meidän galaksimme ja meilläkin vierailisi alieneja tuon tuostakin.

Selityksiä kontaktien puutteelle on annettu monia, esim. Markus Hotakainen kirjassaan Onko siellä ketään? (2014) tai Nils Mustelin teoksessa Elämää maailmankaikkeudessa (1980). Äärettömän pitkiin etäisyyksiin on turha vedota, koska myös aikaa levitä on miltei äärettömän paljon.

Todennäköisin selitys paradoksiin on, että älyllinen elämä tuhoaa itsensä saavutettuaan kyvyn tuhota itsensä. Ellei loppu saavukaan atomimyrskyssä, kohtalona voi olla taantuminen alemmalle tasolle, kuten arvellaan Erkki Ahosen tieteisromaanissa Paikka nimeltä Plaston (1968).

Tämä kehitys tuntuisi olevan Maapallolla nyt aluillaan. Populismi on tehokas taannuttamisen keino, joka hyvin saattaa myös laukaista totaalisen tuhon. Silloin elämä joutunee aloittamaan liki alusta. Lutikoista on pitkä matka Albert Einsteiniin.

2. Usein sanotaan, että Maapallo on ainoa paikka, jossa on elämää. Maailmankaikkeudessa on vähintään sata miljardia galaksia, ja niissä keskimäärin kussakin sata miljardia tähteä. Nykytietojen mukaan kaikkia tähtiä kiertää planeettoja, joista muutama osuu elämävyöhykkeelle, eli niiden pintalämpötila pitää veden nestemäisenä. Elämän esiintyminen vain yhdellä planeetalla olisi käsittämätön ihme. Joka tapauksessa, mikäli elämää tai sen jäänteitä löytyy esim. Marsista, tiedämme, että maailmankaikkeus kuhisee elämää.

Vaikeata on myös määritellä, mitä elämä on. Tunnemme vain Maapallon veteen ja hiileen perustuvan elämän. Suomalaisessa tieteiskirjallisuudessa – kuten myös ulkolaisessa – elämä eroaa Maan elämästä vain mitättömissä pikkuseikoissa. Piiperäistä eloa muistan ainoastaan omasta novellistani Maailmankaikkeudenvaarallisin aine. (mm. Planeettojen kapellimestari, 2014) 

Uskonnolliset teokset jumalineen ovat asia erikseen eivätkä kuulu tähän artikkeliin. Lähinnä voin viitata kirjoittamaani novelliin Pyhyys. 

3. Elämän synnyn kriittiset askelmat lienevät alussa: Jokin molekyyli alkaa käyttäytyä roistomaisesti eli käyttää muita hyväkseen. Sopivasta sotkusta säteilyn, paineen ja lämpötilan vaikutuksesta kehittyy jotain solumaista. Seuraava vaikea hyppy on monitumaisuus ja siitä homma paisunee omaa rataansa. Lisäloikkia ovat vedestä nousu (meri mukana verenä ja solunesteinä), tasalämpöisyys, vaistot ja äly. Älylle ei ole kiinteää määritelmää eikä älyllä ole juurikaan tekemistä viisauden kanssa. Roistomaisuus kulkee koko ajan kehityksen kupeella, sitä jopa kiihdyttäen.

4. Tärkeä kysymys on vielä älyllisen sivistyksen ajoitus. Maapallo on pystynyt pitämään radiometeliä vasta vähän toista sataa vuotta. Pikku loikkia avaruuteen on tehty reilusti alle sata vuotta. Maailmankaikkeudella on ikää 13,8 miljardia vuotta. Miljardien vuosien saatossa tällaisten sivilisaatioiden ajallinen kohtaaminen on erittäin epätodennäköistä. Mikään laji ei ole säilynyt maailmassa ikuisesti. Luulisin, että jos ihminen ei tuhoa itseään, jossain vaiheessa bakteerit hoitavat homman. Ja niin miljoonan vuoden päästä oman aikansa neropatit ihmettelevät avaruuden hiljaisuutta.

5. Kun alkuasukkailta kuulemma kysyttiin, kuinka voisi kommunikoida tuhannen kilometrin etäisyydelle, he innostuivat kuvaamaan valtavan suuria rumpuja. Sähkömagneettinen säteily oli heidän tietoisuutensa ulkopuolella. Voinee ajatella, että galaktiset viestit viuhahtelevat ohitsemme emmekä me tajua niitä sen paremmin kuin alkuasukkaat radioaaltoja. Emmehän ymmärrä edes maailmankaikkeuden materiasta kuin viittä prosenttia kvarkkeineen ja elektroneineen. Loput ovat pimeää ainetta ja pimeää energiaa, jotka eivät ole edes pimeitä.

6. Ja vielä eräs yleinen scifi-teema: Korkeammat älyt väistävät meidät kaukaa, koska ihminen on kelvoton. En tosin usko tähän. Me jätämme muurahaiset älyllisen keskustelupiirimme ulkopuolelle. Ehkä oikeasti fiksut vain viis veisaavat meistä.

7. Kvanttifysiikan mukaan maailmankaikkeus on todennäköisesti kymmen- tai yksitoistaulotteinen. Kolmiulotteisilla aivoillamme (aika tavallaan neljäs) emme tajua siitä mitään, vaikka matemaattisesti asiaa voi selvittää. Lisäulottuvuuksia hallitsevat tyypit vipeltäisit poimujensa kautta mielensä mukaan. Ihminen ei ole maailmankaikkeuden valtias, vaikka muutama tyyppi Maapallolla itsestään niin ajattelee.

ETUPÄÄSSÄ IISALOA

 LUETTU: 

 16. Gardner John: MYRKKYOHJUS §

228 s. Gummerus 1968 (Erkki Savolainen)

Bioase, naisvakoojakoulu, pari jamesbondia ja kääpiöroisto. Kaikesta päätellen maailma pelastui, loppu oli pakko harppoa.

17. Lampi Heimo: SORTAVALAN PÄIVIÄ §§

190 s. Kirjapaja 1987

Hovioikeudenneuvos, nunna Kristodulin isä, kirjoitti dekkareitakin. Mutta tämä leppoinen muisteluteos lapsuudesta Sortavalassa on auringonpaisteen ja Laatokan laineiden kuvioima lapsuudenkuvaus.

18. Iisalo Osmo: ONTREIN TARINOITA §§§

215 s. Wsoy 1920

Kerrassaan mainio kooste kirjoista Murhisaari ja Pyhiinvaeltaja. Eino Railo on tarkasti kuunnellut vanhoja tarinoita.

19. Iisalo Osmo: SOLJALAN EMÄNTÄ §§

325 s, Wsoy 1919 2.p

Teos eroaa Eino Railon Iisalo-nimellä kirjoitetusta muusta tuotannosta. Kirjaa voisi sanoa kartanonpito-oppaaksi. Eva tulee miniäksi Soljalaan ja pistää talon asiat uusille urille. Huolellisesti selostetaan rakennusten remontoinnit, karjanhoidon uusimmat suuntaukset ja maanviljelyn viime vinkaukset. Torppareiden asemaakin parannetaan, osin komentojen kautta. Ylväs hyvinvointi leviää maaseudun ylle, ja suvi-ehtoossa Soljalaan syntyy uuden isännän tarmokas alku.

****************

Soljalan emännän tilasin kirjaston kautta Varastokirjastosta. Viikon kesti, että teos tuotiin kaupungin toiselta laidalta toiselle. Maksu 4 euroa, kirjastonhoitaja sanoi, että kaukolainauksen hinta nousee kahdeksaan euroon ensi kuun alusta. 

ULKOMAANMATKANI

 Löysin tiedoston, jossa ovat ulkomaanmatkani.

Ulkomaanmatkani

1. Marraskuussa 1985 Kanarian saaret, Playa del Ingles, huoneistohotelli Iguazu II. Huonetoverina Kyösti. Hyvät ilmat, ei retkiä, Finnmatkat Hgistä.

2. Helmikuussa 87  Kanaria, Ingles, bungalow San Borondon. Satun kanssa, hyvät ilmat, vierellä Reiska, hopeaseppä, ja Pohjolat. Saarikierros. Lomamatkat (?) Hgistä.

3. Vuonna 87 Kanaria, Ingles, Aunen kanssa, bungalow Los Arcos, kylmää. Aunelle salmonella, paljon kissoja. Ei retkiä, Finnmatkat Kuopiosta.

4. Maaliskuu 88 Kanaria, Lanzarote. Pirkko ja Satu, huoneistohotelli La Penita. Viileähköä. Timanfayan kansallispuisto, saarikierros, kameliratsastusta. Tjäreborg Hgistä.

5. Marraskuu 88 Kanaria, Lanzarote, Aunen kanssa, huon.hotelli, 2 krs. Kylmää, Aune naamalleen. Ei retkiä. Ulla ja Kari Surakka. Tjäreborg Hgistä.

6. Marraskuu 89 Kanaria, Americanos, huoneistohotelli Acapulco, Satun kanssa. Koleahkoa. Saarikierros, Teide. Tjäreborg Hgistä.

7. Kesäkuu 90 Kreikka, Kos, Satun kanssa. Theatraki, 2-kerr. bungalow. Hyvät ilmat, hämähäkit. Kana juoksi tien yli. Kaupunkikierros, saarikierros. Erkki Ruokokoski. Finnmatkat Kuopiosta.

8. Marraskuu 90. Kanaria, San Agustin, huoneistohotelli Bello Horizonte, Tenho Tiihosen kanssa. Tjäreborg Hgistä. Hyvät ilmat, Risto ja Hillevi yläkerrassa. Las Palmasissa käymässä.

9. Kesäkuu 91, Portugal, Vilamoura, Quarteira, hotelli Beiramar. Suora Kuopiosta, Finnmatkat. Satun kanssa. Erkki Lappi. Maailmanlopun retki, Atlantico-vesipuisto. Hyvät ilmat.

10. Lokakuu 92, Kreikka, Kreeta, Agios Nikolaos. Hotelli Knossos, Finnmatkat suora Kuopiosta. Laivaretki Spinalongalle. Yksin 2 hengen huoneessa. Vieressä Tapani Halinen ja Pekka Lipponen. Kuumat ilmat. Wagnerit.

11. Tammi-helmikuu 94. Kanaria, Bahia Feliz, Las Pitas, Bazar. Fritidsresor, Helsingistä Pirkon kanssa. Retkiä omatoimisesti Las Palmasiin, Inglesiin ja San Agustiniin. 50-vuotisruoka Kuparipannussa (lihavartaat).  Hyvät ilmat.

12. Lokakuu 94.  Kreikka, Kreeta: Hania. Hotelli Falasarna. Aurinkomatkat, suora Kuopiosta.  Itsekseni.  Esko Hynninen, Eila, Marja. Taksiretki Knossokseen, joka oli kiinni lakon vuoksi. Tuulta, sadetta, ukkosta.

13. Tammi-helmikuu 95. Portugali, Helsingistä. Madeira. Funchal, Do Mar. Huoneistohotelli aamukahvilla (loistoaamiainen). Pirkon kanssa. Aurinkomatkat. Levadakävelyt. Saarikierros. Naksukoira ja paljon kissoja. Hyviä ruokia. Pirkon juhla-ateria kivijalkaravintolassa Bow. Kohtalaiset ilmat.

14. Lokakuu 95. Kreikka, Rhodos. Helsingistä, Finnmatkat.  Huoneistohotelli Lotus. Yksin. Ei retkillä, hyvät ilmat. Huoneessa Pertti Myllys, kitaran kanssa Kari Eskelinen. Paljon raunioita.

15.  3-14. huhtikuuta 97.  Kreikka. Lento Kuopio-Hki, Hki via Tukholma - Wien, Wien - Thessaloniki. Paluu samoin, Finnair / Austrian Airlines. Agion Oroksella (Athos-vuorella) kävely 50 km, yöt luostareissa Helandriou (serb), Zografou (bulg) ja Xenofontos (kreikk). Käytiin myös Doghiarioussa ja Panteleimonissa. Takaisin laivalla Ouranopoulokseen, josta bussilla Trikkalaan ja siitä Kalanbakaan, jossa Totis Rooms asuntona 3 yötä. Meteoran alueella luostarit Metamorfosis, Varlaam ja Rousenou. Muita luostareita katsottu kauempaa.  Takaisin junalla Thessalonikaan, jossa yötä (hotelli Averof) ja lennot takaisin. Mukana Måns Enqvist, Harri Raitis, Hannu Pajunen, Boris Hurtta ja minä.

16. 9.1.-21.1.2000.  Kreikka, wäkäleuat. Lennot Hki-Budapest ja Budapest-Tessaloniki edestakaisin. Tessalonikissa 1. yö IPA-huoneistossa, sitten bussilla Ouranopolikseen, jossa yötä. Laivalla Dafneen, josta edelleen Pavlos-luostariin jossa yötä. Siitä laivalla Dionysios-luostariin, jossa yötä ja lopuksi Gregorious-luostariin, jossa kolmas yö. Takaisin Tessalonikiin jossa muutama yö Mandrino-hotellissa, sitten Kalambakaan, jossa oli taksilakko. Bytovan naisluostari, siellä sisar Kristoduli. Kävely Varlaamiin ja Metamorfosikseen, ed. sisällä. Takaisin Tessalonikiin bussilla, jossa päätimme lyhentää matkaa ja lähdimme kotiin seuraavana päivänä.  Veli Viktor, Boris, Måns, Kunttu ja minä.

17. 9-16.6.2001.  Bulgaria ja Tsekki.  Kuoromatka.   Sofia, jossa lauloimme liturgiassa. Plovdiv, muutama luostari. Banskon kylä.  Yksi yö Prahassa, jossa kiertokävely.  Jussi, Anita, Kimmo, Heikki.  Kamenitsa-olutta.

18.  5-20.6.2003.  Bulgaria, Kultahietikko. Aurinkomatkat? Hotelli Sunrise, Rompun kanssa. 1. viikko liian kuuma, toinen sopiva. Varnassa, kirkossa. Nessebarin retkellä. Kyllikki ja Tapsa.

19. 18-24.4.2004.  Espanja, Mallorca.  Palma de Mallorca, huoneistohotelli Aparsuit.  Pirkon kanssa. Kivat ilmat. Omatoimisia retkiä Valldemosaan, Solleen satamineen, Porto Cristoon, Incaan. Junilla, busseilla, raitiovaunulla. Kartusiiniluostari, markkinat. Viileähköt sopivat ilmat.

20. 21-27.4.2005  Tsekki, Praha. Olympic Tristar. P&P. Omatoimimatka. Aluksi kova meteli hotellissa, sitten rauhallista. Metro. Pitkiä kävelyjä. Kaarlen silta, Vaclavin aukio. Nukketeatteri. Soveliaat ilmat, ei satanut eikä liian kuuma. Ei retkillä.

21. 12-16.6.2005  Viro, Saarenmaa. Kuressaari. Saaremaa Valss. P&P. Õunemajassa hyviä ruokia. Bussimatkalla Kaalin kraaterijärvellä.

22. 22-29.1.2006  Espanja, Kanarian saaret, Teneriffa. Puerto de la Cruz. Hotelli Teneriffe Ving. P&P. Tjäreborg. Bussimatkat Calderalle, jossa vaellus, epäselvät reitit, ja Orotavoon, jonka vanha kaupunki hieno. La Casa de los Balconos. Kohtuulliset ilmat, kivahko hotelli.

23. 3-7.4.2006  Viro, Tallinna. Hotelli Rotermanni. P&P. Hyvä hotelli. Ensimmäisenä päivänä hieman satoi, muuten kohtuulliset ilmat. Kumu. Azerbaizanilaisessa ravintolassa maukasta kanaruokaa.

24. 16-20.7.2006 Viro, Pärnu. Hotelli Carolina. P&P. TeTe-matkat. Hyvät ilmat, ei retkiä. Paljon kävelyä. Välttävät ruoat. Liikaa turisteja. Bussilla Kuopiosta perille ja pois. Pika-alus mennen tullen.

25. 24-27.10.2006 Viro, Tallinna. Hotelli Rotermanni. P&P. Omatoimimatka. Meno Autoexpress, tulo vaihtui tuulen takia Galaxyksi. Junamatkat Suomen puolella. Athos-näyttely Hgissä. Hautausmaa, merimuseo.

26. 18-25.3.2007 Espanja, Teneriffa. American´s. Hotelli Paradero 2. P&P. Hotellin sijainti kehno, katumetelöintiä. Matkat Teidelle, Santa Cruz´iin ja järjestetty ryhmämatka Gomeralle. Hyvät ilmat, sopivat ruoat. Suora lento Kuopiosta.

27. 15-18.4.2007 Viro, Tallinna. Hotelli Portus. P & P. Junamatkat, laivana Star edestakaisin. Hgissä mennessä Sinebrykoffin taidemuseo. Rauhallisen mukava reissu. Kansalliskirjasto, pronssisoturi.

28. 10-14.8.2007 Latvia, Riika, Europa City Hotel. P&P. Lennot Kuopio-Helsinki-Riika, samoin takaisin. Käynti junalla Jurmalassa. Kuumaa, rauhallista. Paikallisbussiramppaamista.

29. 18-21.10.2007 Viro, Tallinna, Santa Barbara. P&P. Taksi, juna, laiva (Superseacat). Sama toiseen suuntaan. Koleahko ilma. Torilta hanskat. Kolmessa kirkossa, arkkipiispa Stefanukselta siunaus.

30. 9-12.12.2007. Viro, Tallinna, Hotell Metropol. P&P. Star-laiva. Joulutori. Kosteata, vaikkei satanut. Ateneumissa ja SimeoniHannan kellotornissa museohuoneessa.

31. 6-20.2.2008. Espanja, Gran Canaria, Puerto Rico, Hotelli Canaima. P & P. Tjäreborg. Hyvät ilmat, muutama vaellus, Palmasissa ja Inglesissä sekä Puerto de Moganissa käyntejä, Patalavacaan ja Arguineguiniin kävelyjä, samaten Amadoresiin. Laivamatka, paljon bussikyytiä.

32. 23-28.3.2008 Viro, Tallinna, Hotelli Metropol. P&P. Junat, Star. Lumimyräkkä. Muotoilumuseo. Halos-näyttely Ateneumissa.

33. 12-16.5.2008 Liettua, Vilna. Ecotel Vilnius. P&P omatoimimatka. Lennot Kuopio-Helsinki-Vilna. Viileähköä. Harri ja Tiina. Trakaissa käynti. Paljon kävelyä.

34. 6-10.10.2008 Viro, Tallinna, Hotelli Metropol. P&P. Junamatkat, mennessä Star, tullessa Super Star. Raitiotiereissu Kopliin. Kumussa.

35. 30.11-4.12.2008. Viro, Tallinna. Hotelli Central. P&P Junamatkat, SuperStar ja Star. Raitiomatka Kadriorgiin, taidemuseo. Miehitysmuseo.

36. 21.1 - 4.2, 2009.  Kanarian saaret, Playa del Ingles, Walhalla. P&P. Palmitos Park, Aranaga, Bahia Feliz

37. 16-20.3.2009 Viro, Tallinna. Hotelli Central. P&P. Hell Hunt-pubi. Luonnontieteellinen museo ja modernin taiteen tökerö näyttely.

38. 27.4-4.5.2009 Unkari, Budapest. Hotelli Rila. P&P. Kurittomia koiria, linnoja, kirkkoja, siltoja. Metrolla, raitiovaunulla, bussilla, paikallisjunalla ja jaloin koko ajan liikkeellä. Kehnohko hotelli, hyviäkin ruokia.

39. 29.6 - 3.7. 2009 Viro, Tallinna. Hotelli Central. P&P. Ulkoilmamuseo, laulujuhlat. Harri ja Tiina. Linda Line.

40. 22-29.9.2009  Kreikka, Samos, Pythagorion. Hotelli Samos Sun. P&P. Käynti Samoksen kaupungissa, tunnelissa, luostarissa. Lomamatkat, suora lento Kuopiosta.

41. 25-29.10.2009 Viro, Tallinna. P&P Olevi Residents. Juna ja Tallink SuperStar. Laululavalla käynti. Arkkitehtuurimuseo.

42.  3-17.2.2010 Espanja, Kanarian saaret, Gran Canaria, Puerto Rico, huoneistohotelli Omar. Finnmatkat. Suora Kuopiosta. P&P. Palmasissa, Inglesissä, Puerto de Moganissa. Santa Anan katedraali.

43.  9-13.5.2010 Viro, Tallinna. Hotelli Metropol. P&P. Patarei, Pelguarannantie.  Kaarlen kirkossa. SuperStar.

44. 26-30.08.2010 Viro, Tallinna. Hotelli Shnelli. Mustamäki, Nömmen tori. Star ja SuperStar. Taksit, juna. P&P.

45.  9-13.12.2010. Viro, Tallinna. P&P. Hotelli Shnelli. Lumituisku. Star ja SuperStar.

46. 31.1-14.2.2011 Portugali, Madeira. Hotelli Duas Torres. P&P.  Kaksi levadakävelyä, länsisaarikierros. Nunnaluostari. Santa Maria-risteily. Tjäreborg.

47. 10-14.4.2011 Viro, Tallinna. P&P. Hotelli Reval Park Central. Trollikkakuljeskelua. Aune ja Reiska.

48. 2-6.10.2011 Viro, Tallinna. P&P Hotelli Central. Raitiovaunuissa ja trollikoissa. Hell Huntin mainiot ruoat.

49. 28.11 – 2.12.2011 Viro, Tallinna, P&P, Central. Moon ja Reval Cafe uudet ruokapaikat.

50. 31.1 – 14.2.2012 Espanja, Teneriffa, Puerto de la Cruz. P&P Hotelli Pez Azul.  3 vaellusta. Kaupunkikäynnit: Laguna, Orotavo, Carachico. Tjäreborg suoraan Tampereelta.

51. 14-18.4.2012  Viro, Tallinna, P&P, Metropol. Ruoat tutuissa paikoissa. Paljon kävelyä.

52. 14-18.10.2012 Viro, Tallinna. P&P. Park Inn Central.Upea Lennusadama. Peppersack uusi erittäin hyvä ruokapaikka.
 
53.  2-6.12-2012 Viro, Tallinna. P&P, Park Inn Central. Kumussa, uusi ruokapaikka Basilika.

54. 13-27.2.2013  Espanja, Gran Canaria, Arguineguin. Mariposa del Sol. Alkumeteli ravintolasta, muutto 7. kerrokseen.  Suora Kuopiosta, Finnmatkat.

55.  12-16.5.2013  Viro, Tallinna. Hotelli Center, kehno. Metsäkalmisto, Piritan rauniot. P&P

56.  1-5.12.2013  Viro, Tallinna. Hotelli Metropol. Lennusadam ja Titanic. Aamiaisongelmat.

57. 29.1 - 12.2. 2014 Kanarian Saaret, Playa de´l  Ingles. P&P  Hotelli Santa Monica.  Erittäin hyvä ja rauhallinen hotelli. Käynnit Puerto Ricossa, Patalavacassa, Arguineguinissa, Las Palmasissa ja Terorissa. 70-vuotismatka.

58. 18-22.5.2014 Viro, Tallinna. Metropol. Hellettä, sadetta. Pühavaimun kirkko, Löwenruh-puisto. Eckerö Finlandia.

59. 19-23.10.2014 Viro, Tallinna. Ilmarine. Kylmää. Maarjamäen kartano. Talukörts mainio ravintola. Eckerö Finlandia.

60.  28.1 - 11.2. 2015 Kanarian Saaret, Mas Palomas, Pargue Nogal. P&P. Pirkon 70-ateria Puerto de Moganissa. Paljon kävelyä. Suora lento Kuopiosta. Tjäreborg.

61.  19-23.4. 2015  Viro, Tallinna. Hotelli Ilmarine. Kumussa, hyvä ruoka F-hoone-ravintolassa. Pirkolta Suomen puolella varastettiin kukkaro.

62. 18-22.10. 2015 Viro, Tallinna. Hotelli Ilmarine. Kumussa, F-hoone mitätön. Talukörts, Ses Bes ja F-hoone. Paras kahvi Pagarikodassa.

63.  27.1 - 10.2  2016  Espanja, Kanarian Saaret. Las Palmas, hotelli Miami Catalina Park. Karnevaalimelu. Käynnit Arucasisssa ja San Telmossa. Paljon kävelyä mm. Canteras-rannalla. Suora lento Kuopiosta. Tjäreborg.

64.   23-27.5. 2016 Viro, Tallinna.  Metropol. Finlandia, Eckero.  Nömme. Ruokailut: Rataskaevu 16, Boheem ja Ses Bes.

65.  16-20.10.2016  Viro, Tallinna. Metropol. Eckerö. Lennusadam, viikinkinäyttely.

66.  7-11.5.2017  Viro, Tallinna. Metropol. Eckero. Teletorni. Kylmää.

67  22-26.10.2017  Viro, Tallinna. Ilmarine. Eckerö. Kylmää. Kumussa.

68.  14-28.2.2018  Espanja, Gran Canaria, Patalavaca. Hotelli Green Beach. Käynnit Las Palmasissa, Puerto Ricossa, Inglesissä ja Puerto de Moganissa. Ensimmäinen viikko kaunista, toisena tuulista.

69.  27-31.5.2018  Viro, Tallinna. Metropol. Vanhan kaupungin päivät

70.  14-18.10.2018 Viro, Tallinna. Ilmarine. von Glehnin puisto. Kommunismin uhrien muistomerkki. Kumu.

71.  6-20.2.2019  Espanja, Kanarian saaret, Las Palmas. Hotelli Brisamar. Käynti Nievesissä ja Arguineguinissa. Poema del Mar. Tuulikki ja Juri.

72  16-20.5.2019  Viro, Tallinna. Ilmarine. Tympeä vastaanotto, muuten ok. Ostokset Mere-keskuksesta.

73  4-8.11.2019  Viro, Tallinna. Metropol. Käynnit Valokuvamuseossa ja Maarjamaassa.

74  2-6.2.2020  Viro, Tallinna. Ilmarine. Pirkon 75.vuotisateria Talukörtsissä.

75. 8-12.10. 2023  Viro, Tallinna. Europa

76.  3-7,12. 2023    Viro, Tallinna.  Europa.

IISALOA JA AHTELAA

 Tilasin netistä kopion Ahtelan kauhuteoksesta Degenere (1918). Teos painetaan Intiassa, sidotaan komeisiin kansiin ja toimitetaan kotiosoitteeseen.  Hintaa mahtavat 27 euroa 29 senttiä postikuluineen. Odotan jännityksellä. 

Maksamisessa oli ongelmia, ei sitä voinut noin vain kortilla maksaa vaan täytyi kaiken maailman payballeja täyttää. Luulisin onnistuneeni, ainakin luottokortilla on varausmaksu merkittynä.

Kalvakas kuva revitty netistä.

Luettu:

15. Iisalo Osmo: VORNA §§§½

274 s. Wsoy 1916

Kansantaruun perustuva kertomus uljaasta miehestä, joka Kuhmon seuduilla, Venäjän puolella, aikoinaan johti kyläkuntaa. Vuoron perään karjalaiset ja suomalaiset tuhosivat ryöstöretkillään toistensa asutusta. Tarinaan liittyvät somat naiset, taitavat käsityöläiset ja suomalaisten vastine Vornalle, Seppä nimeltään. Onnellinen on loppu, tietenkin riippuen siitä, miltä puolelta asiaa tarkastellaan. Ei Vorna pahempi roisto ollut kuin Seppäkään.

Eino Railo oli huomattava suomalainen kirjallisuusmies, toimittaja jne. Hänen väitöskirjansa Haamulinna kertoo englantilaisesta kauhukirjallisuudesta, lainasin juuri Järvisen toimittaman uusintapainoksen Haamulinna-teoksesta. Kirjoittaessaan kevyempää tekstiä Railo käytti nimeä Osmo Iisalo. Hyllystäni löytyvät myös nämä:

Iisalo Osmo: ONTREIN TARINOITA §§§

215 s. Wsoy 1920

Kerrassaan mainio kooste kirjoista Murhisaari ja Pyhiinvaeltaja. Eino Railo on tarkasti kuunnellut vanhoja tarinoita. 

 

Iisalo Osmo: SUOMALAISIA LEGENDOJA §§§

227 s. Kirja 1923 SKS 169 

Suomalaiskansainvälisten legendojen perusteella Iisalo (Eino Railo) laati kokoelman, jonka alkupuolta ryydittää kauhu ja loppupuolta Jeesuksen ja Pietarin vierailu Suomessa. Alku on vetävämpää, lopun kertoo Eino Leino runossaan Legenda paremmin.

82/81

Vanhenimme. Olen nyt 82 ja vaimo 81, molemmat olemme syntyneet 4. helmikuuta. Juhlimme railakkaasti. 

 Riiga balsamia joimme kahvin ja täytekakun kera kaksi senttilitraa kumpikin. Pahaa oli. Ja ruoan kera nautimme nollaprosenttista olutta.  Koska emme täyttäneet täysiä vuosikymmeniä, emme hankkineet lahjoja itsellemme toisistamme puhumattakaan. 

USKOA JA PAKANUUTTA

Luettu:

 

12. Sevtsenko Tatjana: IGUMENI HARITON

469 s. Valamo 2017 (Tarja Kämäräinen)

Teoksen piti olla igumeni Haritonin elämäkerta. Hariton oli Laatokan Valamon viimeinen ja Uuden Valamon ensimmäinen johtaja. Enemmän laaja teos kuitenkin kertoo kalenterikiistasta. Vanhan ajanlaskun (juliaaninen) ja uuden (gregoriaaninen) edustajat kiistelevät verissä päin. Hieman kinastelevat keskenään myös Moskovan patriarkaattiin halajavat ja Ekumeeniseen patriarkaattiin hinkujat. Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu – ja on kuulunut jo pitkään – juuri Ekumeeniseen porukkaan. (Suomessa on vieläkin eräillä ortodoksitahoilla kaipuu niin Moskovaan kuin vanhaan ajanlaskuunkin.)

13. Christie Agatha: TOINEN KUTSU §§

206 s. Wsoy 1992 (Kirsti Kattelus)

Mitättömäntuntuisia kertomuksia. Ilmankos on harvinainen.

14. Aho Juhani; PANU §§§§

485 s. Wsoy 1948 (1897) 

Kovinkin kansatieteellinen kertomus pakanuuden ja kristinuskon kohtaamisessa Suomessa. Ehkä ei ole niinkään väliä, mihin uskoo, vaan miten elää. Onko alttarilla ja kirkolla kovinkaan eroa uhripuuhun ja muistolehtoon verraten. En tiedä.

*********************

Helmikuu menossa. Pakkasta yli 20 astetta. Onneksi talvipesässä on lämmintä. Muuten olen sitä mieltä, että sudet eivät tarvitse vainoa.