Kuvan tarina luettu-osuuden jälkeen.
Luettu;
31. Dickson Carter: KYMMENEN
TEEKUPPIA §§
334 s. Wsoy 1992 3.p (Eero
Ahmavaara) Sapo 5
Eräänlainen suljetun tilan
murha, joista J. D. Carr on kuuluisa. Mutta minkä teet, kun lukija
on vanha ja pitää lopussa ihmetellä, kukas se murhaaja olikaan. Ja
miksi niitä teekuppeja piti asetella.
32. Ingman
A.E.: LATVASAAREN
KUNINKAAN HOVILINNA §§§
197
s. Wsoy 1944 (1916) 2.p
Leppoisaa
jutustelua. Roistoja ajetaan takaa, löytyy vanha linnoitus
Latvasaaresta, linnasta ihmeitä ja kummia. Scifiä on painovoiman
kumoamistaito. Lipaston salalokerosta löytyy selostus jännittävästä
matkasta Egyptiin. Tykilläkin ammutaan ja roistot saadaan
kahleisiin. Toinen lukukerta.
33.
Rannanpää Kari: SUOMALAISEN LENTÄJÄN TARINA §§
220
s. Kirja 1918
Insinööri
Kajava rustaa lentokoneen, joka modernisti käy sähkövirralla.
Mainiota akkuainetta hän myös kehittää. Siinäpä nykyautoille
hyvä keksintö. Lentoon lähdetään, maapalloa kierrellään.
Päähenkilökertoja Eero rakastuu imelästi Ernaan. Sotahommiin
siinä sivumennen joudutaan, ammuskellaan, konekin kaapataan ja
erilleen joudutaan. Lentokone tuhoutuu ja teksti muuttuu sekavaksi
vöyhötykseksi, mutta aikansa hiihdeltyään päähenkilö tapaa
takkatulen edestä rakkaimpansa ja sormukset pujotellaan
sormiin. Toinen lukukerta.
************************Suomalaisen lentäjän tarina muistuttaa etenkin alkuosaltaan Lauri Kalman teosta Maapallon ympäri lentokoneella. Molemmissa pykätään lentokone ja sillä lennetään pitkät matkat. Kalman teos on tasokkaampi, koska Rannanpään tarina hajoaa loppupuolelta miltei käsittämättömäksi kohellukseksi.
Kalma Lauri: MAAPALLON YMPÄRI LENTOKONEELLA §§½
224 s. Karisto 1920
Kolme miestä ja yksi naissalamatkustaja lentävät Suomi-lentokoneella Maapallon ympäri. Komea on kone, siinä on mm. avoyläkansi ja monta huonetta. Kateelliset muunmaalaiset yrittävät estää matkan onnistumisen. Tavataan mm. 1500-luvulta asti eristyksessä ollut maailma, muutama ihmissyöjä ja tappeluja jos jonkinlaisia. Kiertomatka onnistuu. (Välillä Kalma sortuu selvittämään omaa maailmankuvaansa, joka ei ole valoisa.) Valitettavasti kirjailijan rohkeus loppuu viimeisellä sivulla ja hän vihjaa, ettei matkaa muka tapahtunut. Silti fantasiakaappikamaa.
Kalma hujeltaa bensiinimoottorilla, mutta Rannanpää kuljettaa porukkaansa kepeästi sähköllä, ja akkumallikin on niin moderni, ettei sellaista ole vieläkään keksitty. Tässä hän on samoilla linjoilla Väinö Airolan kanssa, jonka teoksessa Keksijän voitto (1922) sähkö myös akkuineen on kelpo voimanlähde. Lieneekö Airola saanut idean Rannanpään lentokirjasta?
Airola Väinö: KEKSIJÄN VOITTO §§½
223 s. Wsoy 1922
Suomalaismies Penttilä keksii kunnon kuivapariston ja maailma sähköautoistuu. Lisäksi mies kehittää langattoman puhelimen eli kännykän tukiasemineen. Lopussa Put.. ei kun Belyi alkaa ryppyillä Venäjällä ja Penttilä kehittää sähkölentokonelaivueen, joka tuhoaa Eurooppaan vyöryvät miehitysjoukot. Melko kekseliästä, kirjan kirjoittamisesta on yli 100 vuotta kulunut. Eikä sähköautoakkuongelmaa ole vieläkään täysin ratkaistu. Ikävänä sivujuonteena kirjoittaja tuntuu olleen juutalaisasiassa kansallissosialismiin kallellaan.