RAPISTUMISTA

Siilinjärven pikakierroksella ostimme/otimme neljä kirjaa. Sariola on juhlapainos Maurin esikoisteoksesta, oikein esipuheen kera.

Luettu:

140. Utrio Kaari: KIRSTIN §§½

410 s. Tammi 2018 (1968)

Utrion esikoisteos, ilmestyi aikoinaan nimellä Kartanonherra ja kaunis Kirstin. Teoksen alkuosassa Kirstin välttelee Klaus Kristerinpoika Hornia ja loppuosassa rakastaa tätä pilvin pimein. Alussa pyöritään linnoissa ja kartanoissa ja loppuosan täyttävät tylsähköt merisotakuvaukset. Ja viimeisen nuolen ampuu ruttoryökäle.

141. Waltari Mika: TANSSI YLI HAUTOJEN §§

265 s. Wsoy 1958 7.p

Romaani Porvoon valtiopäivien ajalta. Alkupuoli on pitkäveteistä poliittista vetkuttelua ja loppupuolen tsaari Aleksanteri lirkuttelee Ullan kanssa missä milloinkin. Hohhoi.

142. Aarnipuro Marja: MAAKELLARIN SALAISUUS §½

294 s. Crime Time 2017 2. p.

Kömpelöä tekstiä, epälooginen juoni ja yllätyksetön loppuratkaisu. Tiedän, että näitä Riikos-kirjoja luetaan ja arvostetaan. Itse en repeä.

*******

Maanantaina menen keskussairaalaan, polvi kuvataan ja lääkäri tutkii nivelet. Vasemmassa olkapäässäkin on vikaa.  

Tiistaina meidät rokotetaan sekä koronaa että influenssaa vastaan.

Sisar on Jyväskylässä sairaalassa. Ikää 92 vuotta. Vaimo menee viikon päästä lääkärille. Kymmenes päivä on auton vuosihuolto. Kovasti on kaikki rapistumaan päin.

 

KORTTELIMUSEOSSA

Tämänvuotisen korttelimuseokäynnin teimme lauantaina. Niin huoneet kuin esineetkin ovat tuttuja, joten tuntui kuin olisi lapsuuden kotiin palannut.

Eikä vaimollekaan puuliesi outo ollut. 

Siinä vetoisia ovia ja ikkunoita katsellessa tuli mieleen muisto työelämän alkuvuosilta. Sain viran Lapinlahdelta Juurikan koululta, ja poikamiehenä olin tekemisissä muiden kunnan opettajien kanssa. Pällikkään koululla oli viransijaisena Esko, jonka ulkorakennusasunnossa muutaman yönkin vietin. Huone oli kylmä, oli siinä iso takka mutta ikkunapielistä tuuli sisään niin että verhot heiluivat. Esko oli jo hyväksytty lääketieteelliseen ja minä olin valmis opettaja, mutta kummankaan mieleen ei tullut, että rakoihin olisi voinut työntää vaikka sanomalehteä. Joten lisäsimme puita ja palelimme. Eli olimme käytännöllisesti tyhmiä.

KYNINTÄ

Kävin parturissa. Maksoi 20 euroa. Voisin käydä oikeassakin parturissa, mutta ajanvarauksessa pitäisi tunnistautua, tunnustaa syntinsä ja anoa lainaa. Joten minulle kelpaa kontissa tehty kynintä, jolloin ei myöskään tarvitse keskustella parturin (osaa vain pari ammattiin liittyvää suomen sanaa) kanssa.  Totta puhuen, ei leikkauksessa kait mitään vikaa ole. Mutta ei tuo kohtelias slaavi?mies muunkaan laista tyyliä hallitse.

 

HAKKAPELIITAT

 Luettu:

137. Leinonen Artturi: HAKKAPELIITAT I §§

320 S. Wsoy 1932

138. Leinonen Artturi: HAKKAPELIITAT II §§

372 s. Wsoy 1950 3.p

139. Leinonen Artturi: HAKKAPELIITAT III §§½

302 s. Wsoy 1950 3.p

1600-luvulla suomalaiset sotivat Ruotsin joukoissa Euroopassa 30-vuotisessa sodassa. Kirjankaan henkilöt eivät oikein tiedä, miksi siellä melskattiin. Kait taisteltiin paavin valtaa vastaan, mutta aluevalloitukset Itämeren ymåriltä lienevät oikea syy. Kaksi ensimmäistä osaa kuvaavat ulkomaataisteluita, viimeisessä pyritään kotimaassa rähinöistä tojoontumaan. Ei tässä sankarilauluja lauleta.

*********************

Kirjastonhoitaja haki nämä kirjat kirjaston kellarista. Olen viime aikoina juoksuttanut henkilöitä useinkin vanhoja kunnon kirjoja noutamaan. Ei minusta näiden uusien sepustuksien lukijaksi ole.  Myös ilmaisjakeluista nappaan mieluummin vähintään 70-vuotiaan teoksen.

KIRJANLUKUA JA MITTARINVAIHTOA

 Luettu:

133. Huovinen Veikko: HAMSTERIT §§§½

138 s. Wsoy 1984 10. p

Jokasyksyinen lukutapahtuma, kertomus siitä, kuinka talveen pitää varautua.

134. Kaunisto Milja: KALMANTANSSI §§½

399 s. Gummerus 2014 3.p

Historiallinen kertomus noin Jeanne d´Arcin ajoilta. Olavi Maununpoika-trilogian toinen osa. Muita osia en havittele luettavakseni.

135. Utrio Kaari: PIRKKALAN PYHÄT PIHLAJAT §§§

254 s. SSKK 1977

Mielelläni luen näitä Utrion varhaisempia kirjoja. Hillin kartanon elämää 1200-luvulla kuvataan monelta kantilta, ja inhimillisin ihminen on Filippa, vammainen tytär, jota ei sotkettu suohon.

136. Heikkinen Hannes: ELON LEIKKIÄ JA TAISTELUA §

240 s. Otava 1921

Lehtori Heikkisen ainoa kaunokirjallinen teos sisältää kymmenen kertomusta, joista viinapirutarina Rikkas-kekke ja piru on vetävin. (On kahdenlaisia huonoja kirjoja. Sellaisia, joita ei kerta kaikkiaan pysty lukemaan, ja sitten sellaisia, jotka on liki pakko lukea kokonaan. Tämä oli jälkimmäismallinen.)

************************

Rantamökille ollaan vaihtamassa sähkömittaria varttituntivehkeeksi ja sisätiloista ulos. Homma on ollut suunnitteilla jo toista vuotta. Ensimmäinen kerta peruuntui, kun emme olleet paikalla. Toisen kerran panimme mittariympäristön tyhjäksi ja odotimme vaihtajia. Tuli puhelinsoitto, ukkonen jyrää, ei onnistu. Ja nyt viikko sitten kerrottiin, että 12.11 vaihto tapahtuu. Mökki on jo pantu talvikuntoon enkä taatusti aja edestakaisin ovea aukomaan. Niinpä sanoin, että soittavat mökiltä minulle ja kerron missä vara-avain on. 

Saa nähdä lykästääkö. Ja sängyn saavat nyt itse siirtää syrjään.

YKSINÄISYYTTÄ ESPERANTOKSI

Tilasin netistä Sadan vuoden yksinäisyyden esperantoksi. Kääntäjä on espanjalainen Fernando de Diego  (1919 - 2005).  

Fernando de Diego on eräs huomattavimmista esperantokääntäjistä. Tässä muutamia hänen käännöstöistään.

• Cigana Romancaro (Federico García Lorca) (1971)

• La Arbo de la Sciado (Pío Baroja) (1973)

• Doña Bárbara (Rómulo Gallegos (1975)

• La inĝenia hidalgo Don Quijote de la Mancha (Miguel de Cervantes (1977), eldonis Fundación Esperanto

• Boule de suif (Guy de Maupassant) (1982)

• D-ro Jekyll kaj S-ro Hyde (Robert Louis Stevenson) (1985)

• La familio de Pascual Duarte (Camilo José Cela) (1985)

• Norda odiseado kaj aliaj rakontoj (Jack London) (1988)

• Drolaj rakontoj (Honoré de Balzac (1989)

• Cent jaroj da soleco (Gabriel García Márquez (1992)

• La oldulo kaj la maro (Ernest Hemingway) (1996)

• Perdita vizaĝo (Jack London) (antaŭ 1999)

KRONIKOITA SUONENJOELTA

Suonenjoella kiersimme muutaman kirpputorin. Osin kuusi teosta.

Idhunin kronikat piti ostaa, kun ne uuden vertaisina tyrkyttäytyivät minulle kahden euron kappalehintaan. Kulmanurkkateos on Hannes Heikkisen (1892 - 1940) ainoa kaunokirjallinen teos, vuodelta 1921: Elon leikkiä ja taistelua. Kertomuksia. Yläoikealla on  Hella Vuolijoen teos hänen opiskelustaan Tartossa.

Suonenjoella joimme kelpo kahvit Mestarikulmassa, mutta syömään palasimme kotiin Kuopioon. Suonenjoki ei tunnu olevan vireä kaupunki.