ILMAISFANTASIAA, muutakin

Kävimme Saarijärvellä. Kierrätyskeskuksesta vaimo osti kengät, kuin uudet ja hänelle soveliaat. Lähtiessämme otin ilmaishyllystä kirjan:

Miksi lie teos viskattu poisjoutavien joukkoon. Tosin fonttikoko on niin pieni, että tuskin pystyn  sitä lukemaan. Kirjassa on 740 sivua ja takakannessa on wh Jukka mainittu arvostelijana.

Luinkin:

111. Kallas Aino: PYHÄN JOEN KOSTO §§§½

202 s. Otava 1930 2.p

Kaksi balladia, kerrottu mainion eläväisellä suomen kielellä. Liivinmaan kansanperinnettähän nämä. ”Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian.” (Wikipedia)

112. Hämeen-Anttila Virpi: KOSTON KUKAT §§½

350 s. Otava 2017

Hidastempoinen kertomus oopperan maailmasta. Kauneimmin laulava ammutaan Carmenin lopuksi ja virkamies Karl Axel Björkillä riittää tutkittavaa poliisikunnan avuksi. Takakannessa kerrotaan teoksen olevan Agatha Cristiemäinen. Ei ole. Lähinnä mieleen tulevat Manninen-Raivion Helsinki-dekkarit.

113. Ellis Peters: VAARALLINEN PYHIMYS §§½

234 S. Otava 1990 (Juhani Karve)

Veli Cadfael-sarjan kolmas teos, joka on rauhallisempi kuin edelliset osat eikä nouse niiden tasolle. Pyhimyksen luita siirrellään, yksi munkki on murhaaja ja toinen sortuu naisen perässä naimisiin. Hävetkööt.

 

Kulttuuria hyvinkin

Kuopion Elävästä kaupasta  ja kirjaston poistohyllystä keräilin ilmaiskirjoja, joista huomattavin oli Dickensin teos.

Olen Dickensin teoksen David Copperfield lukenut peräti kahteen kertaan.

Tämän ostin Lintulan nunnaluostarin kaupasta aikoinaan, sen myi silloinen igumenia Marina, jo edesmennyt. Teos oli hänen omasta kokoelmastaan, ja siksi erittäin siisti.

Pickwickin aion lukea. Lisäksi hyllyssä odottaa saman tekijän Kaksi kaupunkia. 

Huomenna lähdemme rantamökille. Sadetta luvattu, syksy lyö päälle.

Yksi sapo ja pari muumimukia

Kävimme Varkaudessa. Nautinto-kahvila oli kiinni joten kahvit joimme kirjastokahvilassa, jonka kakku oli kerrassaan mainiota. Kirjastossa menimme myös vaihtohyllyn läpi ja otimme pari kirjaa. 

Kirpputoreilta ei lisäostoksia tullut, mutta Kierrätyskeskuksesta ostimme uutena sapona nro:n 300,  Symons:  Murha! Murha!.  Muutama muukin kirja tarttui mukaan.

Paluumatkalla kävimme Leppävirran Unnukassa, josta ostimme tehtaanmyymälästä muumimukit.

Sapoluettelomme on hukassa, mutta puutoslista on tallessa. 64 sapoa vielä puuttuu.

Rakeita ja suunnitelma

Kuopiossa satoi kunnolla, myös rakeita. Paikoitellen maa oli valkoisena, meillä ei ihan hiihtokeliä tullut.

 Palaamme rantamökille loppuviikosta. Ehkä ensi kuussa jaksamme vielä ainakin kerran käydä. 

Aloin siirtää luettua fantasiaa (WHH 211) eri lokeroihin. Ensin on vuorossa rehellinen scifi, eli teokset, joissa on jotain jota ei vielä ole olemassa. Ensimmäisenä listaan tulee Vilho Aarniahon teos Venus-tähden muukalainen vuodelta 1947 ja viimeiseksi  Pekka Vuorisen lastenkirja Avaruuden seikkailijat vuodelta 1951.  Myöhemmin voin tehdä samanlaisen fantasiakirjoista.

YLPEÄ EMÄNTÄ

 Luettu:

108. Walakorpi U. W.: TÖRMÄLÄN YLPEÄ EMÄNTÄ §§

341 s. Karisto 1950

Talon nuoriherra pani piikatytön paksuksi eikä häistä naapuriökytalon Marjatan kanssa tullut mitään. Mutta pojan ja piian rakkaus oli herkkää ja lujaa, eikä siinä vanhempien vastustus mitään auttanut. Liiallistenkin vaikeuksien jälkeen pari sai toisensa eikä emäntä enää ylpeä ollut.

109. Sariola Mauri: LAVEAN TIEN LAKI §§

307 s, Gummerus 1970

Sujuva oikeudenkäyntiromaani, missä Sariolan tapaan logiikalla ei ole mitään osuutta. Hölmö tuomari Matti Viima onnistuu ratkaisemaan murhan ja on saavutuksesta itse eniten ihmeissään.

110. Shellabarger Samuel: LOISTAVA ORSINI I §§§

289 s. Wsoy 1958 3. p. (Laura Tetri)

111. Shellabarger Samuel: LOISTAVA ORSINI II §§§

295 s. Wsoy 1958 3. p (Laura Tetri)

Sepän poika kieroilee itselleen tekoaatelisarvon ja seikkailee ympäri Apenniinien niemimaata. Cesare Borgia kieroilee myös, ja kaikki muutkin kieroilevat, kunnes lopussa sepän pojasta tulee oikea herra ja Camillasta hänen laillinen puolisonsa.

*******************

Kesä loppui. Ulkona alle 15 astetta. Tulimme kaupunkiin.

Lierihattu ja mm. paleofiktio

Kävimme Saarijärvellä, osan ajasta satoi. Hankimme kaikenlaista tarvittavaa, mm. lisää kiuaskiviä uuteen kiukaaseen. Ja vaimo osti hatun.

Luettu:

105. Vaula Jalmari: LUOLAPOJAT §§

158 s. Kirjokansi 1946 

Paleofiktio, joka ei pärjää Haakanan vastaaville teoksille. Paljon metsästetään, liikaa soditaan ja rauha tulla tupsahtaa kuin kaniini hatusta. Kuvitus on Ami Hauhion taidokasta työtä.

106. Tulimaa Ilmari: LUMOTTU MAA §

147 s. Kirja 1924 

Uniseikkailu, joka saa pysyä fantasiahyllyssä. Reino nukahtaa luolaan sisarensa Ainon kera ja siirtyy kallion sisään lumottuun maahan, missä elo on ihanaa, raamattua luetaan ja paholaisia vastaan taistellaan. Herätään sentään, ja paikalle sattuneiden oikeiden tyttö- ja poikakaverin kanssa lähdetään suureen maailmaan.

107. Sariola Mauri: ROTAT POIS LAIVASTA §§

271 s. Gummerus 1986 5.p

Aivan taiten kirjoitettu murhajuttu, jossa vehdataan ja jahkataan puoleen ja toiseen, mutta lopulta saadaan kierolainen kiinni. Plussaa tappajan ammatti.

**************

Liityimme Pispalan kirjastoyhdistykseen. Tee sinä samoin. Ohjeet netissä.

Kokkonen - Nora

 Läheltä liippaa ettei scifiä ole:

104. Kokkonen Matti; SUKELLA SYVÄLLE SAMMAKKOMIES §§½

243 s. Valistus 1962 Seikkailusarja 17

Alussa lupaavasti esitellään uudenmallinen liki ikiliikkuva sukellusvene. Ensimmäistä koekappaletta kuljetetaan laivalla, jonka rikolliset upottavat. Sukelluspojat seikkailevat roistojen seassa ja Hullun Lukkarin saarella hullu lukkari itse johtaa salakuljetusfirmaa, joka ryöstää sivutöikseen myös laivoja. Sukellusveneprototyyppi löytyy, mutta ei siitä lisää kerrota, joten ei tämä scifiä ole.

Rautalampilainen radiosähköttäjä Matti Kokkonen (1932 - 1992) on myös kirjoittanut nimellä Martti Nora nuortenkirjan Säteilevän salaisuuden vartijat, joka joissain lähteissä on merkitty scifiksi. Ei sekään sitä ole;

Nora Martti: SÄTEILEVÄN SALAISUUDEN VARTIJAT *

175 s. Valistus 1956 YV

Iljettävä metsästyskirja, johon on sekoitettu uraaninetsintää ja roistoja. Ainoa mielenkiintoinen asia - Liekon luola - on saanut tilaa lyhyen luvun verran. Ammutaan, sidotaan, lentokoneella huristetaan ja roisto saadaan linnaan. Teos poistuu fantasiahyllystä ja -luettelosta.

******************

Saarijärven tsasouna paloi osittain aamuyöllä 9.8.  Olen kirkossa usein ollut palveluksissa mukana ja pari kertaa laulanutkin. Tuhopolttoa epäillään.  Kuva Jyv. ort. srk.

MORSIAN SUSIKIN ON

 Luettu:

101. Sariola Mauri: KUTSUKAA KOMISARIO SUSIKOSKI! §½

150 s. Viihdeviikarit 1981

Eiväthän Susikosket yleensäkään loogisuudella pelaa, mutta tämä jatkokertomuksista kasattu tekele on jo liian naurettava.

102. Dickson Carter: PRONSSILAMPIN KIROUS §§§§

287 s. Wsoy 1991 2.p (Eero Ahmavaara) Sapo 33

Eräänlainen suljetun huoneen arvoitus tämäkin, vaikka yhtään ruumista ei tule. Sir Henry Merrivale ratkaisee yliluonnollisen ongelman leikekirjaansa heilutellen.

103. Kallas Aino: SUDENMORSIAN §§§§

141 s. Otava 1928 

Hiidenmaalainen tarina, jonka Kallas kertoo rikkaalla suomen kielellä vanhahtavaan tapaan. Aalo muuttuu sudeksi ajoittain, sutena ravaa pitkin soita ja metsiä, joskus naisena ollessaan käy lastansa ja miestänsä katsomassa. Kylän naiset eräänä päivänä polttavat ihmis-Aalon saunaan. Susi-Aalon surmaa hänen miehensä hopeisella luodilla.

***************'

Vietämme viikon kaupungissa, on kaikenlaista asiaa. Suunnitelmissa lisäksi käynti Iisalmessa ja mahdollisesti Varkaudessa. Hieman mietimme Valamossa käyntiä, mutta olkoot hotellihintoinensa rauhassa.

Kiuas

Nuohooja kävi rantamökin nuohoamassa. Hän hoitaa myös kiuasbisnestä, joten tilasin saunaan uuden kiukaan. Hän hoiti kaiken - toi kiukaan, asensi, koepoltti ja vei vanhan mennessään. Tänään kylvimme ja olimme tyytyväisiä.

Elenian piti käydä vaihtamassa sähkömittari sisältä ulos, mutta ukkosmyrsky mitätöi homman. Elenia kuulemma ilmoittaa uuden ajan. 

Kirjakasa jäi kaupunkiin, joten olen lukenut Sariolan Susikoskia urakalla (Larin-Kyösti tosin on kaupunkisaalista):

97. Larin-Kyösti: TUULIAJOLLA §§½

214 s. Otava 1940

Saaristossa laineet lyövät yli kallioiden ja nuorten lempi ei pääty kauniisti.

98. Sariola Mauri: LAUKAUSTEN HINTA §§

241 s. Gummerus 1962 2.p Salama 25

Vanha sotarikos johtaa kiristykseen ja murhaan, ja nuori Susikoski melkein pidättää murhamiehen, joka tekee oman ratkaisunsa.

99. Sariola Mauro: SUSIKOSKI OTTAA OMANSA §§½

270 s. Gummerus 1961 2.p

Epäonnistunut pila päättyy murhaan. Ja Susikoski säilyttää henkensä vanhalla kurkistuskikalla. Reipasta menoa.

100. Sariola Mauri: SUMUA SUSIKOSKEN YLLÄ §§

232 s. Gummerus 1976 3.p (1961)

Susikosken loma muuttui työhommaksi, kun Koillismaalla viskattiin nainen sillalta koskeen. Paikalla paljon epäilyksenalaisia, ja syyllisyys selviää Baudelairen Pahan kukkien välistä.