maanantai 24. marraskuuta 2025

KORTTELIMUSEOSSA

Tämänvuotisen korttelimuseokäynnin teimme lauantaina. Niin huoneet kuin esineetkin ovat tuttuja, joten tuntui kuin olisi lapsuuden kotiin palannut.


Eikä vaimollekaan puuliesi outo ollut. 

Siinä vetoisia ovia ja ikkunoita katsellessa tuli mieleen muisto työelämän alkuvuosilta. Sain viran Lapinlahdelta Juurikan koululta, ja poikamiehenä olin tekemisissä muiden kunnan opettajien kanssa. Pällikkään koululla oli viransijaisena Esko, jonka ulkorakennusasunnossa muutaman yönkin vietin. Huone oli kylmä, oli siinä iso takka mutta ikkunapielistä tuuli sisään niin että verhot heiluivat. Esko oli jo hyväksytty lääketieteelliseen ja minä olin valmis opettaja, mutta kummankaan mieleen ei tullut, että rakoihin olisi voinut työntää vaikka sanomalehteä. Joten lisäsimme puita ja palelimme. Eli olimme käytännöllisesti tyhmiä.

perjantai 21. marraskuuta 2025

KYNINTÄ


Kävin parturissa. Maksoi 20 euroa. Voisin käydä oikeassakin parturissa, mutta ajanvarauksessa pitäisi tunnistautua, tunnustaa syntinsä ja anoa lainaa. Joten minulle kelpaa kontissa tehty kynintä, jolloin ei myöskään tarvitse keskustella parturin (osaa vain pari ammattiin liittyvää suomen sanaa) kanssa.  Totta puhuen, ei leikkauksessa kait mitään vikaa ole. Mutta ei tuo kohtelias 
slaavi?mies muunkaan laista tyyliä hallitse.

 

lauantai 15. marraskuuta 2025

HAKKAPELIITAT

 Luettu:

137. Leinonen Artturi: HAKKAPELIITAT I §§

320 S. Wsoy 1932

138. Leinonen Artturi: HAKKAPELIITAT II §§

372 s. Wsoy 1950 3.p

139. Leinonen Artturi: HAKKAPELIITAT III §§½

302 s. Wsoy 1950 3.p

1600-luvulla suomalaiset sotivat Ruotsin joukoissa Euroopassa 30-vuotisessa sodassa. Kirjankaan henkilöt eivät oikein tiedä, miksi siellä melskattiin. Kait taisteltiin paavin valtaa vastaan, mutta aluevalloitukset Itämeren ymåriltä lienevät oikea syy. Kaksi ensimmäistä osaa kuvaavat ulkomaataisteluita, viimeisessä pyritään kotimaassa rähinöistä tojoontumaan. Ei tässä sankarilauluja lauleta.



*********************

Kirjastonhoitaja haki nämä kirjat kirjaston kellarista. Olen viime aikoina juoksuttanut henkilöitä useinkin vanhoja kunnon kirjoja noutamaan. Ei minusta näiden uusien sepustuksien lukijaksi ole.  Myös ilmaisjakeluista nappaan mieluummin vähintään 70-vuotiaan teoksen.

tiistai 11. marraskuuta 2025

KIRJANLUKUA JA MITTARINVAIHTOA

 Luettu:

133. Huovinen Veikko: HAMSTERIT §§§½

138 s. Wsoy 1984 10. p

Jokasyksyinen lukutapahtuma, kertomus siitä, kuinka talveen pitää varautua.


134. Kaunisto Milja: KALMANTANSSI §§½

399 s. Gummerus 2014 3.p

Historiallinen kertomus noin Jeanne d´Arcin ajoilta. Olavi Maununpoika-trilogian toinen osa. Muita osia en havittele luettavakseni.



135. Utrio Kaari: PIRKKALAN PYHÄT PIHLAJAT §§§

254 s. SSKK 1977

Mielelläni luen näitä Utrion varhaisempia kirjoja. Hillin kartanon elämää 1200-luvulla kuvataan monelta kantilta, ja inhimillisin ihminen on Filippa, vammainen tytär, jota ei sotkettu suohon.




136. Heikkinen Hannes: ELON LEIKKIÄ JA TAISTELUA §

240 s. Otava 1921

Lehtori Heikkisen ainoa kaunokirjallinen teos sisältää kymmenen kertomusta, joista viinapirutarina Rikkas-kekke ja piru on vetävin. (On kahdenlaisia huonoja kirjoja. Sellaisia, joita ei kerta kaikkiaan pysty lukemaan, ja sitten sellaisia, jotka on liki pakko lukea kokonaan. Tämä oli jälkimmäismallinen.)



************************
Rantamökille ollaan vaihtamassa sähkömittaria varttituntivehkeeksi ja sisätiloista ulos. Homma on ollut suunnitteilla jo toista vuotta. Ensimmäinen kerta peruuntui, kun emme olleet paikalla. Toisen kerran panimme mittariympäristön tyhjäksi ja odotimme vaihtajia. Tuli puhelinsoitto, ukkonen jyrää, ei onnistu. Ja nyt viikko sitten kerrottiin, että 12.11 vaihto tapahtuu. Mökki on jo pantu talvikuntoon enkä taatusti aja edestakaisin ovea aukomaan. Niinpä sanoin, että soittavat mökiltä minulle ja kerron missä vara-avain on. 
Saa nähdä lykästääkö. Ja sängyn saavat nyt itse siirtää syrjään.


maanantai 10. marraskuuta 2025

YKSINÄISYYTTÄ ESPERANTOKSI

Tilasin netistä Sadan vuoden yksinäisyyden esperantoksi. Kääntäjä on espanjalainen Fernando de Diego  (1919 - 2005).  


Fernando de Diego on eräs huomattavimmista esperantokääntäjistä. Tässä muutamia hänen käännöstöistään.


Laivapoikia, igumeni ja Katarina.

Sisaren luota otin mukaan valokuvan vuodelta 1945. Siinä isä seisoo aseen kanssa keulassa, minä istun vuoden vanhana äidin sylissä. Etualall...