Valamossa
23-26.12. 2024
Ajoimme
Valamoon suorinta tietä. Osa tiestä oli loskainen ja urilla, ja viimeisen
pätkän ajoimme kiertotietä Karvion kautta. Valamossa haimme hotellin avaimen ja
asetuimme asumaan. (Kuvia on hyvä isontaa näpäyttämällä)
 |
Jouluyö, seimi oikealla on vielä tyhjä |
 |
Joulupäivä |
 |
Jeesuslapsi tuotiin seimeen vasta joulupäivän puolella |
Ruokailut:
Vaikka aatonaatto ja aatto olivat paastopäiviä, emme nälässä eläneet. Kalaa ja juustoa oli
tarjolla, ja söin lohta päivittäin. Säilötty särki oli muuten erittäin
maukasta. Muutaman kinkkuviipaleen söin joulu- ja tapaninpäivinä.
Kirkonmenot:
Kävimme
jokaisessa kirkonmenossa yöpalveluksia lukuun ottamatta. Tosin jouduin
lähtemään yleensä kesken pois selkäni ja jalkojeni vuoksi. Ehtoollisella en
käynyt. Kirkonmenot olivat muuttuneet
uuden igumenin aikana enemmän hengelliseen suuntaan pois loistosta ja
uljuudesta. Jäin kaipaamaan hieman komeampaa menoa, mutta luostari on luostari
eikä tivoli.
Muuta:
Kävimme
nastakengät jalassa luostarin hautausmaalla.
 |
Pentti Saarikosken hauta |
 |
Taustalla Herman Alaskalaisen tsasouna |
Myös
tutustuimme luostarin mielenkiintoiseen museoon ja näyttelytilassa
taidenäyttelyyn.
Kaiken
kaikkiaan Uuden Valamon luostarissa oli siirrytty enemmän
matkailukeskustunnelmasta hengelliseen suuntaan.
Tapaninpäivänä
söimme vielä lounaan ja lähdimme ajamaan kotiin, nyt Leppävirran kautta,
jolloin tieolot olivat paremmat. Olimme erittäin tyytyväisiä rauhalliseen
jouluumme.
(Alastalo 2: 310)
