Rantamökille ajoimme, kun auton paikkaus on vasta ensi viikolla. Ja kuinka sattuikaan, moottori alkoi oikutella. Joten päätimme vaihtaa uuteen käytettyyn autoon, kunhan saamme korjaukset suoritettua.
Vammalan vanhan kirjan päiville otan vielä osaa. Ajan juhannuksen jälkeen torstaina Jyväskylän kautta Kankaanpäähän, olen siellä yötä ja seuraavan yön olen Tervakallion leirintäalueella. Sieltä rantamökin kautta kotiin.
Rantamökillä näimme kaivon kannella ihan uuden ruokailijan:
Kuva on otettu kännykällä ikkunan läpi ja suurennuksella, joten taso ei ole häävi.
Ja vielä muutama jo kaupungissa luettu kirja. Täällä luettuja en ole vielä arkistoinut.
68. Tierna Jaakko: KUU ITKEE VERTA §§§
240 s. Aura 1947
Salanimen takana Tuuri Heporauta. Eräänlainen poliisiromaani tämä on, mutta taustalla pyörii nuoruuslääke, jota kolmen henkilön on ruiskeina otettava noin viikon välein. Mukaan sekaantuvat taiteilija, ihmemaali, sanomalehtimies, poliisi, nuoripari ja pärepihdit. Siitäpä soppa syntyy. Lääke loppuu ja nautiskelijamurhaajat vanhenevat hetkessä sata vuotta ja kuolevat pois. Sujuva ja ihmeen viihdyttävä teos. 2.lk.
69. Piippo Jonne: ATOMIPOMMIAKIN VOIMAKKAAMPI §½
145 s. Kirjokansi 1947
Poika kehittää aseen, joka vaikuttaa antiainepyssyltä. Roistot purjehtivat kutterilla ja saari on täynnä kaivettuja luolia. Roistot tuhotaan ja ihmease samoin. Valitettavasti lopussa herätään. Inhoan juttuja ”kaikki olikin vain unta”. Olkoon fantasiahyllyssä. 2.lk.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti